Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta

Päästöjä voidaan vähentää laivasuunnittelulla, polttoaineratkaisuilla ja laivan nopeutta, kokoa tai lastityyppiä muuttamalla. KANSAINVÄLINEN merenkulkujärjestö (IMO) on kiristämässä varustamoiden hiilidioksidipäästöjä koskevia määräyksiä. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa kuljetustyöhön vähennetään vuoden 2008 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Euroopan parlamentti on laajentamassa päästökauppajärjestelmäänsä merenkulkuun. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii, että merkittävä osa aluksista on … Continue reading Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta →

Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu

Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Se on muokannut kahdesta erillisestä kaupungista kaksoiskaupungin ja liikenne tulee yhä kasvamaan. Viro itsenäistyi 1990-luvun alussa ja liikenne Suomen ja Viron välillä alkoi kasvaa vähitellen. Kasvu oli kuitenkin sen verran petollisen hidasta, että kukaan ei uskonut liikenteen kasvavan nykyisiin mittoihin. Helsingistä tuli vuonna 2017 maailman … Continue reading Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu →

Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä?

Suomi on saari. Suomi elää viennistä. Merikuljetukset ovat elinehtomme, mutta miten se tavara kulkee siellä merillä? Merikuljetukset eivät kasva Suomessa koko ulkomaankauppa 2019 oli 101 miljoonaa tonnia. Määrä on heilunut 90 – 100 miljoonan tonnin vaiheilla jo vuodesta 2003, eli tonneina mitattuna merikuljetusmäärämme eivät ole muuttuneet, vaikka euromääräisesti ulkomaankauppamme on kasvanut kovasti. Tämä johtuu siitä, … Continue reading Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä? →

Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 2: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

"Seuraavan 20 vuoden aikana merenkulkualan on rakennettava uudestaan laivastonsa. Jos se tehdään nykyisin olemassaolevilla tekniikoissa, se johtaa suurimpaan muutokseen laivanrakennuksissa sitten siirtymisessä purjeista höyryvoimaan 1800-luvulla”, kirjoittaa Martin Stopford, maailman merkittävin merenkulkutaloustieteilijä. Kansainvälinen merenkulkujärjestön - International Maritime Organization (IMO) - tavoitteena on, että kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten hiilidioksidipäästöjä (grammaa/tonnikilometri) vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja … Continue reading Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 2: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen →

Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1

Merenkulkua on perinteisesti pidetty ympäristöystävällisenä kulkumuotona, joten se on välttänyt tiukat ympäristönormit pidempään kuin muut kuljetusmuodot. Tilanne muuttui merkittävästi 1990-luvulla, ja 2010-luvulla merenkulkuun on tullut monia uusia maailmanlaajuisia ympäristönormeja. Merenkulun merkittävin vaikutus ympäristöönsä tapahtuu onnettomuuksissa. Mereen saattaa vuotaa polttoainetta tai alukseen ruumaan lastattuja kemikaaleja tai öljyä. Tunnetuimmat merenkulun ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan: hiilidioksi (CO2), rikkidioksidi … Continue reading Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1 →

Uusimaa logistiikan solmuna

Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla Hämeessä. Logistiikan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että Hauholta on lyhin mahdollinen kuljetusmatka jokaiselle suomalaiselle. Se olisi siis teoreettisesti optimaalinen sijainen logistiikan solmukohdalle. Tavaroita ei kuljeteta kuitenkaan kuluttajille yksitellen, vaan ne kerätään yhteen runkokuljetuksiin, käsitellään terminaaleissa ja jaetaan isommissa yksiköissä kauppoihin ja lähivarastoihin. Tästä johtuen myös olemassa oleva satama-, tie- ja … Continue reading Uusimaa logistiikan solmuna →

Kaksoiskaupunkilainen

Toukokuussa 2021 aloitan työni täysipäiväisenä kaksoiskaupunkilaisena, Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professorina. Tässä blogissa kerron meriliikenteestä, satamista ja Helsingistä ja Tallinnasta. Linkkaan blogini myös Twitteriin ja LinkedIn-sivulleni, jossa keskustelua voi käydä laajemmaltikin. Liekö nimi ollut enne – sain etunimeni Ullanlinnan kaupunginosan mukaan, jossa asuin elämäni ensi vuodet 1970-luvun alussa. Toinen nimeni Pirita tulee Tallinnan kaupunginosasta, jossa … Continue reading Kaksoiskaupunkilainen →

Organisaatiokulttuurin näkökulma Estonian uppoamiseen

Kauppatieteiden tohtori Hannu Hänninen väitteli toukokuussa 2007 Estonian uppoamisesta. Hannu Hännisen väitöksen mukaan kyseessä oli niin sanottu systeeminen onnettomuus, eli se johtui silloisista meriliikennealan toimintatavoista. Onnettomuudesta ei voi syyttää yksittäistä virhettä tai henkilöä. Matkustajalautta Estonia upposi aikaisin aamulla 28 syyskuuta 1994, kun sen keulavisiiri irtosi ja merivesi pääsi vapaasti autokannelle upottaen laivan puolessa tunnissa. Laivalla … Continue reading Organisaatiokulttuurin näkökulma Estonian uppoamiseen →