Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä?

Suomi on saari. Suomi elää viennistä. Merikuljetukset ovat elinehtomme, mutta miten se tavara kulkee siellä merillä?

Merikuljetukset eivät kasva

Suomessa koko ulkomaankauppa 2019 oli 101 miljoonaa tonnia. Määrä on heilunut 90 – 100 miljoonan tonnin vaiheilla jo vuodesta 2003, eli tonneina mitattuna merikuljetusmäärämme eivät ole muuttuneet, vaikka euromääräisesti ulkomaankauppamme on kasvanut kovasti. Tämä johtuu siitä, että yhä suurempi osa viennistämme ja tuonnistamme on joko palveluita tai korkeammin jalostettu ja siten arvokkaampaa lastia suhteessa painoonsa, eikä siten lisää merikuljetusmääriä.

Kuva 1. Suomen meritse kulkeva ulkomaankauppa (Lähde: Tilastokeskus, 2020)

Miten tavara kulkee merillä?

Merikuljetusten noin 100 miljoonasta tonnista kulki 12 miljoonaa tonnia konttilaivoissa. Kuorma-autoilla ja perävaunuilla kulki 15 miljoonaa tonnia eli roro- tai ropax-aluksilla tai matkustaja-autolautoilla.  73 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta menee irtolasti- tai tankkilaivoissa.

Kulutustavaratuonti ja korkeamman jalostusasteen vienti kulkee yleensä yksiköissä kuten konteissa, kuorma-autoilla tai perävaunuissa. Näistä kontit ovat yleensä tulossa Euroopan ulkopuolelta, kun esimerkiksi Kiinasta, perävaunut suoraan Saksaan tai Puolaan ja kuorma-autot joko Ruotsiin tai Viroon.

Sen sijaan raaka-aineet kuten öljy, viljat, malmit, lannoitteet yms kulkevat irtolasti- tai tankkilaivoissa ja yleensä kulkevat samassa aluksessa koko matkansa eli kaikkialle maailmaan. Öljystä suuri osa tulee läheltä, eli Venäjän Primorskista.

Kuva 2. Suomen ulkomaankauppa yksiköissä (kuorma-autot, perävaunut ja kontit) ja irtolastina (lähde: Tilastokeskus, 2020)

Kuorma-autoja kulkee käytännössä vain Helsingistä, Hangosta, Naantalista, Turusta ja Vaasasta. Osalla näistä reiteistä kulkee matkustaja-autolauttoja ja osalla roro-aluksia ilman matkustaja. Turun kautta Ruotsiin 48 prosenttia koko Ruotsiin kulkevasta kuorma-autoliikenteestä, ja Helsingin keskustan satamien kautta Viroon 85 prosenttia Viroon kulkevasta kuorma-autoliikenteestä.

Matkustaja-autolautoilla kulki alle 10 prosenttia koko Suomen ulkomaankaupasta. 

Matkustajalaivavarustamoiden tuotoista on rahtiliikennettä noin 10 – 30 % riippuen reitistä. Suurin osa tuotoista tulee matkustajien lipuista, henkilöautoista ja ostoksista laivalta. Ei olekaan ihme, että matkustajavarustamot ovat olleet koronaviruksen aikaan erittäin tukalassa tilanteessa.

Kuva 3. Kuorma-autoliikenne satamittain (lähde: Tilastokeskus, 2020)