Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Se on muokannut kahdesta erillisestä kaupungista kaksoiskaupungin ja liikenne tulee yhä kasvamaan.
Viro itsenäistyi 1990-luvun alussa ja liikenne Suomen ja Viron välillä alkoi kasvaa vähitellen. Kasvu oli kuitenkin sen verran petollisen hidasta, että kukaan ei uskonut liikenteen kasvavan nykyisiin mittoihin. Helsingistä tuli vuonna 2017 maailman vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama. 1990-luvulla luotettavimmat arviot siitä, kuinka suureksi liikenne kasvaa, jäivät noin kolmasosaan nykymääristä.
Liikenne kasvoi samalla hitaalla matkustajalaivakonseptilla noin vuoteen 2005 saakka, jolloin Tallink toi ensimmäiset supernopeat matkustaja-autolautta-aluksensa liikenteeseen. Toki tätä ennen oli koettu nopeutta kesän matkustajaliikenteessä, nopeiden katamaraanialusten myötä, mutta Tallinkin taloudellisesti uhkarohkea shuttle-konsepti lisäsi matkustajamääriä huimasti.
Tallinkin ensimmäisessä aluksessa oli vielä jonkin verran hyttejä, mutta nopeat parin tunnin päiväristeilyt tarjosivat sekä turisteille että työmatkalaisille helpon ylityksen ja tekivät lopulta hyteistä lähes turhan. Konseptilla oli ylivoimaisia etuja: parin tunnin ylityksen ja tunnin kääntöajan takia laiva pystyi tekemään 4-6 matkaa vuorokaudessa ja siten kattaa kalliit pääomakulut ja nopeudesta johtuvat erittäin suuret polttoainekulut. Matkustajilta turhiksi jäävät pimeät autokannet saatiin myytyä henkilöautoille ja rahdille, mikä erityisesti hiljaisena talviaikana tuotti osan laivan tuloista. Muut liikennöintikonseptit, kuten helikopterit ja kalliit kevytrakennealukset, poistuivat vähitellen markkinoilta.
Kärjistetysti voidaan sanoa, että kaksoiskaupunki-ilmiö nousi kaikkien tietoisuuteen Tallinkin uuden laivakonseptin myötä. Rahdista suuri osa oli tavaraa vain pääkaupunkiseudun ja Tallinnan alueen välillä, toisaalta frekvenssi oli niin hyvä, että nopeata yhteyttä Eurooppaan tarvitseva kulutustavara ja teollisuuden raaka-aineet siirtyivät osittain tälle linjalle. Yhä useampi suomalainen ja virolainen asui, kävi töissä ja vietti aikaansa molemmissa maissa. Tallinnaan pääsi Helsingistä nopeammin ja varmemmin kuin Jyväskylään.
Liikenne on kasvanut lähes tasaisesti vuodesta 2005 vuoteen 2019 saakka, vasta koronavirus teki notkahduksen kasvuun. Tänä aikana on ollut useampia yrityksiä tarttua samaan liikenteeseen myös Hanko-Paldiski –välillä, viimeisin usean toimijan toteuttamana vuosina 2011 – 2020.
Vuonna 2015 Tallink aloitti Vuosaaresta rahtiliikennelinjan Vuosaaresta Muugaan. Eckerö-line avasi vastaavan linjan vuonna 2019 ja tätä kirjoittaessa Vuosaaresta kulkee noin kolmasosa rahtiyksiköistä.
Mutta miten tästä eteenpäin? Korona on iskenyt kovaa Viron liikenteen matkustajamääriin. Kun liikkuminen taas vapautuu, matkustajamäärät palaavat, mutta kuinka paljon? Ja selviävätkö kaikki kolme matkustaja-autolauttavarustamoa hengissä? Tätä emme vielä tiedä. Helsingin kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen siirtää kaiken Tallinnaan suuntautuvan matkustaja-autolauttaliikenteen Länsisatamaan, ja samalla Helsingin satama rakentaa uusia ramppeja ja tullin tarkastuspisteitä Vuosaaressa rahtiliikenteelle. Liikenteen kasvulle on siis tilaa.
Photo: Toomas Volmer, Visit Tallinn.
Tales of Talsinki 