Meriliikenteen vihreä siirtymä, missä mennään?

Merenkulun vihreä siirtymä ei ole uusi asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO aloitti jo vuonna 1997 keskustelun merenkulun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen uusien laivojen energiankulutusta ohjaava määräys nimeltä EEDI tuli voimaan 2011. Tämän jälkeen IMO:n määräykset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat koko ajan kiristyneet. Viime lokakuussa IMO kokoontui päättämään maailmanlaajuisista määräyksistä laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Asiasta oli neuvoteltu puoli vuotta aiemmin … Continue reading Meriliikenteen vihreä siirtymä, missä mennään? →

Pienemmät alukset ovat jo nyt huomattavien muutosten kourissa

Alueelliset päästötavoitteet ohjaavat kehitystä tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä Tohtoriopiskelijani Riina Otsason väitteli juuri ennen juhannusta laivojen hiilipäästöjen vähentämisestä Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Hänen tapaustutkimuksensa Environmental and Techno-Economic Assessment of Decarbonization Pathways for Ships Below 5,000 GT kohteena olivat kaupunki- ja saaristovesiliikenteen yhteysalukset sekä muut pienemmät alukset, joita kokonsa vuoksi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tai Euroopan unionin kasvihuonekaasumääräykset (ks. Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin) eivät koske. … Continue reading Pienemmät alukset ovat jo nyt huomattavien muutosten kourissa →

Onko vapaan merenkulun aika ohi?

Mikäli nykyinen tilanne jatkuu pitkään, onko mahdollista, että tulevaisuudessa merten vapaasta kulusta sovitaan alueellisesti tai maiden kahdenvälisissä sopimuksissa? Toivottavasti ei. Meille merenkulkualalla toimiville on selvää, että nykyinen hyvinvointimme perustuu maailmankauppaan. Itäisen Suomenlahden Haapasaaren historiikissa kerrotaan, että aikoinaan yhdellä tynnyrillä silakkaa haapasaarelaiset saivat Virosta kolme tynnyriä viljaa. Suomalais-virolainen kaupankäynti tuotti jo silloin hyvinvointia, kun eri puolilla … Continue reading Onko vapaan merenkulun aika ohi? →

Hormuzinsalmen sulku on aiheuttanut maailmanlaajuisen energiakriisin

The Economist, eräs maailman merkittävimpiä talousaikakauslehtiä, kirjoitti muutama viikko sitten: “Mitä ikinä tapahtuukaan Hormuzinsalmella, maailman energiamarkkinat eivät enää koskaan palaa ennalleen”. Hormuzinsalmi erottaa Persianlahden Intian valtamerestä. Persianlahdella sijaitsevat merkittävien öljyn ja kaasun viejien Iranin, Irakin, Saudi-Arabian, Qatarin, Kuwaitin ja Arabiemiirikuntien vientisatamat. Salmi on kapeimmillaan vain noin 40 km leveä, ja sen kautta on kulkenut noin … Continue reading Hormuzinsalmen sulku on aiheuttanut maailmanlaajuisen energiakriisin →

Lentävätkö tulevaisuuden laivat?

Neljä vuotta sitten tutkimusryhmämme kutsuttiin osallistumaan EU-rahoitteiseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitettäisiin miehittämätöntä lentävää laivaa, maaefektialusta. Maaefekti- tai patosiipialus, WIG (engl. Wing In Ground Effect), on lentokoneen näköinen kulkuneuvo, joka lentää muutaman metrin maan- tai merenpinnan yläpuolella. Useat muistavat varmaan WIG-aluksista ”Kaspianmeren hirviön”, jota Neuvostoliitto kehitti kylmän sodan aikana. Yle raportoi aluksen viimeisestä matkasta. Patosiipialuksen etuja ovat nopeus … Continue reading Lentävätkö tulevaisuuden laivat? →

Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2025?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2025 233 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut kuten suunnittelu ja … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2025? →

Liikenneyhteyksien taloudellisesta arvioinnista

Pitäisikö rakentaa nopea juna Turkuun? Entä silta Turusta Tukholmaan? Tai junalautta Tallinnaan? Kysymykset vellovat julkisuudessa, ja asiantuntijoiden raportit liikenneyhteyksien taloudellisesta kannattavuudesta tuntuvat olevan ristiriitaisia. Miten näistä saisi tolkkua? Olen työkseni vuosikymmenten varrella laskenut Tallinnan tunnelin, eri junaratojen, kuten Rail Baltican, ja useiden potentiaalisten laivalinjojen kannattavuuksia. Olen arvioinut EU:n asiantuntijana mahdollisia infrastruktuurihankkeita ympäri Eurooppaa ja ollut … Continue reading Liikenneyhteyksien taloudellisesta arvioinnista →

Viron merenkulun suuret mahdollisuudet tekoälyssä

Kolmekymmentä vuotta sitten internet valtasi vähitellen arkemme, mutta harvat meistä olisivat voineet silloin ennakoida verkkokaupan nykyistä voittokulkua sekä viranomaisten ja ystävien välisen viestinnän lähes täydellistä siirtymistä tietokoneverkkoihin. Merenkulku on kuitenkin ollut kehityksessä jäljessä muista teollisuudenaloista, koska pitkään aikaan ei ollut mahdollista yhdistää laivoja tietokoneverkkoihin edullisesti ja tehokkaasti. Tilanne on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana, … Continue reading Viron merenkulun suuret mahdollisuudet tekoälyssä →