Varustamot haluavat itse kiristää päästötavoitteitaan

Varustamoiden kansainvälinen edunvalvontajärjestö International Chamber of Shipping (ICS) ehdotti eilen 5.10.2021, että koko maailman merenkulku tulisi saada hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä on huomattava kiristys aiempaan tavoitetasoon. Tähän mennessä YK:n alainen maailman merenkulkua sääntelevä IMO on asettanut tavoitteeksi, että merenkulun kasvihuonekaasupäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008.Miksi näin? Ovathan yksittäiset varustamot jo nyt … Continue reading Varustamot haluavat itse kiristää päästötavoitteitaan

Logistiikka-ala kärsii konttipulasta, mutta konttivarustamot tekevät huipputulosta – merenkulkutalouden perusteita 1

Logistiikka-alalla kuohuu. Vientikontti Aasiaan tai tuontikontti Aasiasta maksaa moninkertaisesti vuoden takaisesta. Lisäksi toimitusvarmuus on heikentynyt ja toimitusajoissa voi olla suuria heittoja. Syynä on konttien puute. Maailmalla ei yksinkertaisesti ole tarjota tarpeeksi kontteja kuljetusten tarpeisiin. Tämä johtuu osaltaan siitä, että kulutustavaroiden ja puolivalmisteiden (joita konteissa paljon kuljetetaan) kysyntä on kasvanut pandeamiarajoitusten löystyessä. Mutta tärkein syy on, … Continue reading Logistiikka-ala kärsii konttipulasta, mutta konttivarustamot tekevät huipputulosta – merenkulkutalouden perusteita 1

Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle?

Yhä useampi matkailija on tänään kiinnostunut matkojensa hiilidioksidipäästöistä. Erityisesti kiinnostaa kulkeminen laivalla, jossa kulkee sekä rahtia että matkustajia. Asiaa selvittelevä saa kuitenkin päästöistä hyvin erilaisia vastauksia. Jotkut lähteet näyttävät, että  vesiliikenne on erittäin ympäristöystävällistä ja toiset taas, että se on todella hyvin saastuttavaa. Tämä johtuu siitä, että eri lähteet käyttävät erilaisia laskentatatapoja. Kun laivalla kuljetetaan … Continue reading Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle?

IMO päätti tällä viikolla uusista merenkulun päästövähennyksistä

Koko merenkulkuala keskustelee tällä aktiivisesti kiristyvistä ympäristömääräyksistä. Missä kaksi merialan ihmistä tapaa, siellä keskustelu kääntyy nopeasti muutoksiin. Mikä on tulevaisuuden polttoaine?  Miten nämä ympäristömääräykset vaikuttavat rahtivirtoihin ja jopa laivakonsepteihin?Merenkululla on pitkä historia siitä, miten se on jättäytynyt yleisen yhteiskunnallisen taakankannon ulkopuolelle. Vielä viime vuosituhannen lopussa merenkulussa käytettiin pitkälti samaa polttoainetta kuin mm autoissa. Ympäristönormit kiristyivät … Continue reading IMO päätti tällä viikolla uusista merenkulun päästövähennyksistä

Automaattinen vesiliikenne tulee, mutta milloin?

Meriliikenne on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana huomattavasti tietotekniikan edistysaskeleiden myötä. Satelliittiteknologien kehityksen ja myös uusien radiotaajuuksille perustuvien tiedonsiirtojärjestelmien myötä tiedonsiirto laivan ja rannikon välillä on nykyisin paljon nopeampaa, tehokkaampaa ja halvempaan kuin muutama vuosikymmen sitten. Lisäksi erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaa seuraavien sensorien hinta on laskenut. Tämä on avannut kokonaan uuden maailman meriliikenteen digitalisaatiolle … Continue reading Automaattinen vesiliikenne tulee, mutta milloin?

Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta

Päästöjä voidaan vähentää laivasuunnittelulla, polttoaine­ratkaisuilla ja laivan nopeutta, kokoa tai lastityyppiä muuttamalla. KANSAINVÄLINEN merenkulkujärjestö (IMO) on kiristämässä varustamoiden hiilidioksidipäästöjä koskevia määräyksiä. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa kuljetustyöhön vähennetään vuoden 2008 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Euroopan parlamentti on laajentamassa päästökauppajärjestelmäänsä merenkulkuun. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii, että merkittävä osa aluksista on … Continue reading Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta

Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu

Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Se on muokannut kahdesta erillisestä kaupungista kaksoiskaupungin ja liikenne tulee yhä kasvamaan. Viro itsenäistyi 1990-luvun alussa ja liikenne Suomen ja Viron välillä alkoi kasvaa vähitellen. Kasvu oli kuitenkin sen verran petollisen hidasta, että kukaan ei uskonut liikenteen kasvavan nykyisiin mittoihin. Helsingistä tuli vuonna 2017 maailman … Continue reading Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu

Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä?

Suomi on saari. Suomi elää viennistä. Merikuljetukset ovat elinehtomme, mutta miten se tavara kulkee siellä merillä? Merikuljetukset eivät kasva Suomessa koko ulkomaankauppa 2019 oli 101 miljoonaa tonnia. Määrä on heilunut 90 – 100 miljoonan tonnin vaiheilla jo vuodesta 2003, eli tonneina mitattuna merikuljetusmäärämme eivät ole muuttuneet, vaikka euromääräisesti ulkomaankauppamme on kasvanut kovasti. Tämä johtuu siitä, … Continue reading Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä?