Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan

AsiantuntijalausuntoItäisen Suomen elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet - valtiosihteerityöryhmä                  5.8.2022 Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vähentänyt Suomen ja Venäjän välissä kulkevia tavaravolyymeja, sekä ulkomaankauppaa että transitoa, ja siten heikentänyt Suomen logistista asemaa. Periaatteessa mitä vähemmän on kuljetettavaa tavaraa, sitä korkeammalle nousevat yksikkökustannukset, mikä heikentää osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Kuva 1. Suomi on maailmanlaajuisesti yksi kalleimpia maita … Continue reading Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan

Mitä tapahtui Suomen merenkululle?

Avain Suomen merenkulun kehittymiseen on, että se nähdään omana kansainvälisesti kilpailukykyisenä teollisuudenalanaan, eikä vain vientiteollisuutta ja huoltovarmuutta tukevana toimintana. Eräitä osatekijöitä siihen ovat osaava ja riittävä työvoima, suotuisa merenkulkua tukeva elinkeinopolitiikka ja innovatiiviset ja tarpeeksi isot varustamot.Kesällä kirjahyllystäni löytyi kymmenen vuoden takainen aarre “Global Shipping in Small Nations – Nordic Experiences after 1960” (toimittaneet S. … Continue reading Mitä tapahtui Suomen merenkululle?

Jäänmurron kustannuksia on mahdollista pienentää

Väylänpitovastuun malli lisäisi satamien vastuuta tulo- ja saaristoväylillä. HELSINGIN SANOMAT uutisoi (2.6.) näyttävästi, että Suomi saavutti EU:n ilmastopaketissa tavoitteensa talvimerenkulun erityisolosuhteiden huomioimisessa. Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin riippuvainen merenkulusta, ja talvimerenkulun kustannusten nousu olisi sille kova isku. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt huomiotta, että voisimme vähentää jäänmurron aiheuttamia kustannuksia ulkomaankaupallemme jo nyt, mikäli kohdistaisimme jäänmurron toiminnat tarkemmin. Jäänmurto on … Continue reading Jäänmurron kustannuksia on mahdollista pienentää

Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä

Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämisen tukemiseksi sekä Suomessa ja Virossa että niiden välillä. Suomessa ja Virossa on pieni, mutta vilkas ja valtakunnallisesti merkittävä meriklusteri. Ne ovat erilaisia, mutta liittyvät toisiinsa osaamisen, työvoiman ja kehitysprojektien kautta. Monet virolaiset merimiehet työskentelevät suomalaisilla laivoilla ja päinvastoin. Suomalaisilta telakoilla on usein virolaisia ​​työntekijöitä ja alihankkijoita. Virolaisia ​​merenkulkualan … Continue reading Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä

Tiukemmat ympäristönormit tulossa – miten varustamot selviävät?

Maailman tunnetuin meriekonomisti Martin Stopford kirjoitti huhtikuussa 2020: ”Seuraavien 20 vuoden aikana merenkulkualan on rakennettava uudelleen rahtilaivastonsa. Jos tämä tehdään nyt saatavilla olevilla radikaaleilla teknologioilla, se johtaa suurimpaan muutokseen laivojen suunnittelussa sitten sen jälkeen, kun purjeet korvattiin höyryllä 1800-luvulla. Merenkululla on pitkä historia välttää yleistä sosiaalista vastuuta. Vielä 50 vuotta sitten laivaliikenteessä käytettiin samaa polttoainetta … Continue reading Tiukemmat ympäristönormit tulossa – miten varustamot selviävät?

Asiantuntijalausunto merenkulun huoltovarmuudesta

Asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta                               21.4.2022Suomen lipun alla olevan tonniston tukeminen huoltovarmuusnäkökulmasta on jo pitkään ollut riittämätön ja tehoton toimenpide, sillä mahdolliset toiminnan häiriöt tapahtuvat yhä useammin kaukana merialueistamme ja koskevat vain pientä osaa tuotteista. Tonniston hallinta ei auta, jos tuotetta ei ole saatavilla. Huoltovarmuuden kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut Covid-19-pandemian ja erityisesti Ukrainan sodan … Continue reading Asiantuntijalausunto merenkulun huoltovarmuudesta

Asiantuntijalausunto EU Fit for 55

Kansainvälinen merenkulku on jo vuonna 2008 tehnyt ns. irtikytkennän, eli vuoden 2008 jälkeen meriliikenteen päästöt suhteessa kuljetettuihin tonnikilometreihin ovat laskeneet jonkin verran, vaikka kuljetetut tonnikilometrit ovat jatkaneet kasvuaan (IMO 2020). Tämä on tapahtunut pitkälti operatiivisilla ratkaisuilla, kuten hidastamalla vauhtia merellä ja tehostamalla samalla satamatoimintoja. Asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta                               6.4.2022Asia: E 37/2022 vp Valtioneuvoston … Continue reading Asiantuntijalausunto EU Fit for 55

Länsisataman ruuhkat, mistä on oikein kysymys?

Neljännesvuosisata sitten aloitin työurani merenkulun parissa. Ensimmäinen tehtäväni varustamossa oli siivota uusi työhuoneeni. Sitä oli käytetty Metropolitan Port:in, eli yleisemmin Kantvikin satamana tunnetun hankkeen, projektihuoneena. Hanke oli juuri kariutunut, uusi satama oli päätetty avata Vuosaareen, ja minun tehtäväkseni jäi tyhjentää huone. Vuosaareen siirrettiin Sompasaaressa ollut kuorma-auto- ja perävaunuliikenne ja Länsisataman konttiliikenne. Matkustaja- ja risteilyliikenne jätettiin … Continue reading Länsisataman ruuhkat, mistä on oikein kysymys?