Mikä Itämerta likaa? Laivojen jätteet ja jätevedet

John Nurmisen Säätiö ja Traficom ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen satamissa käyvien kemikaalisäiliöalusten tankkien pesuun liittyvät haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalipäästöt Itämereen. Samalla on tarkoitus löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi. Moni alan ulkopuolinen hieraisi silmiään. Jätetäänkö Itämereen vieläkin vaarallisia aineita laivoista. Nykyisin kun keskustelu kääntyy laivojen jätteisiin ja jätevesiin, usein törmään kahteen täysin … Continue reading Mikä Itämerta likaa? Laivojen jätteet ja jätevedet →

Onko meillä riittävästi resursseja muuttuvan merenkulun tutkimukseen?

”Hyvä tutkimus vaatii useampaa eri näkökulmaa samasta aiheesta. Tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä samojen aiheiden parissa voimme toteuttaa riittävästi saamaa ongelmaa tarkastelevaa tutkimusta, vaikka yhden maan tutkimusresurssit olisivatkin vähäisemmät.” Merenkulun tutkimus ei ole koskaan ollut näin helppoa, kirjoittaa Joakim Dahlman Svenska Sjöfarts Tidningenissä 26. syyskuuta. Hän on ruotsalaisen Valtion tie- ja liikennetutkimuslaitoksen VTI:n tutkimuspäällikkö. Dahlmanin mukaan … Continue reading Onko meillä riittävästi resursseja muuttuvan merenkulun tutkimukseen? →

Mikä on merenkulun tulevaisuuden polttoaine?

Ensi talvi tulee olemaan vaikea koko Euroopassa. Fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet huimasti Ukrainan sodan seurauksena. Toisaalta fossiilisen energian hinnan nousu vauhdittaa uusiutuviin energiamuotojen kehitystä ja käyttöönottoa. Myös merenkulussa tuodaan jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoisia polttoaineita testaukseen. Perinteisen raskaan polttoöljyn ja LNG:n hinnan nousun myötä vaihtoehtoisista polttoaineista on tullut yhä taloudellisesti kannattavampia – … Continue reading Mikä on merenkulun tulevaisuuden polttoaine? →

Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan

AsiantuntijalausuntoItäisen Suomen elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet - valtiosihteerityöryhmä 5.8.2022 Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vähentänyt Suomen ja Venäjän välissä kulkevia tavaravolyymeja, sekä ulkomaankauppaa että transitoa, ja siten heikentänyt Suomen logistista asemaa. Periaatteessa mitä vähemmän on kuljetettavaa tavaraa, sitä korkeammalle nousevat yksikkökustannukset, mikä heikentää osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Kuva 1. Suomi on maailmanlaajuisesti yksi kalleimpia maita … Continue reading Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan →

Mitä tapahtui Suomen merenkululle?

Avain Suomen merenkulun kehittymiseen on, että se nähdään omana kansainvälisesti kilpailukykyisenä teollisuudenalanaan, eikä vain vientiteollisuutta ja huoltovarmuutta tukevana toimintana. Eräitä osatekijöitä siihen ovat osaava ja riittävä työvoima, suotuisa merenkulkua tukeva elinkeinopolitiikka ja innovatiiviset ja tarpeeksi isot varustamot.Kesällä kirjahyllystäni löytyi kymmenen vuoden takainen aarre “Global Shipping in Small Nations – Nordic Experiences after 1960” (toimittaneet S. … Continue reading Mitä tapahtui Suomen merenkululle? →

Asiantuntijalausunto EU Fit for 55

Kansainvälinen merenkulku on jo vuonna 2008 tehnyt ns. irtikytkennän, eli vuoden 2008 jälkeen meriliikenteen päästöt suhteessa kuljetettuihin tonnikilometreihin ovat laskeneet jonkin verran, vaikka kuljetetut tonnikilometrit ovat jatkaneet kasvuaan (IMO 2020). Tämä on tapahtunut pitkälti operatiivisilla ratkaisuilla, kuten hidastamalla vauhtia merellä ja tehostamalla samalla satamatoimintoja. Asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 6.4.2022Asia: E 37/2022 vp Valtioneuvoston … Continue reading Asiantuntijalausunto EU Fit for 55 →

Digitalisaatio, lohkoketju ja IoT merenkulussa

Logistiikassa ja meriliikenteessä tuskin mikään on viime vuosikymmeninä kehittynyt niin nopeasti kuin digitalisaatio. Big data, pilvilaskenta, lohkoketju, autonominen toimitus, IoT (esineiden Internet), robotiikka ja tekoäly (AI) muuttavat merenkulun joksikin, jota emme ole ennen nähneet. Alusten automaatiosta on keskusteltu viime aikoina laajasti. Merenkulun digitalisaation tärkein edistysaskel ei kuitenkaan ole automaatio, vaan tietojen käsittely satamissa, lohkoketjuissa ja … Continue reading Digitalisaatio, lohkoketju ja IoT merenkulussa →

Kuusi askelta kohti hiilineutraalia merenkulkua

Vuosi 2021 oli erittäin tärkeä eurooppalaiselle merenkululle matkalla kohti päästöttömiä kuljetuksia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) päätti tänä vuonna, kesäkuussa 2021, toimenpiteistä merenkulun hiili-intensiteetin vähentämiseksi 11 prosentilla vuosina 2019–2026 ja kansainvälisen merenkulun vuotuisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentämiseksi vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008. Lisäksi Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2021 Fit for 55 -paketin, joka sisälsi … Continue reading Kuusi askelta kohti hiilineutraalia merenkulkua →