Kilpailukykyinen meriklusteri on parasta huoltovarmuutta

Mitä voimme oppia Yhdysvalloista ja Ukrainasta? Suomen ulkomaankauppa on täysin riippuvainen merikuljetuksistaan. Vaikka palveluiden osuus ulkomaankaupastamme lisääntyy koko ajan, melkein kaikki ulkomaankaupan tavaraliikenteemme kulkee meritse. Merellinen toimintaympäristö ei kuitenkaan ole vakaa. Koronapandemia, Saimaan kanavan sulkeminen, kaapelirikot merenpohjissa, varjolaivastot, GNSS-häirintä sekä satamalakot ovat esimerkkejä viimeaikaisista merellistä huoltovarmuuttamme kohdanneista kriiseistä. Valitettavasti meriliikenteen kilpailukykymme heikkenee koko ajan. Vuonna … Continue reading Kilpailukykyinen meriklusteri on parasta huoltovarmuutta →

Voivatko tiukat määräykset ja kansainvälinen kilpailu nostaa merenkulkumme kukoistukseen?

Rajoitukset lisäävät tutkimus- ja kehitystyötä ja samalla vahvistavat meriklusterimme kilpailukykyä. Juuri ilmestyneessä tutkimuksessamme osoitimme, että kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n asettamat tiukat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi erityisen herkillä merialuilla ja päästöjen valvonta-aluilla (PSSA ja ECA) ovat lisänneet kyseisten alueiden merenkulun tieteellistä tutkimusta – tutkimuksen mittarina on käytetty julkaisujen määrää. Toisin sanoen, mitä tiukempia rajoituksia asetetaan, sitä enemmän alueella tehdään … Continue reading Voivatko tiukat määräykset ja kansainvälinen kilpailu nostaa merenkulkumme kukoistukseen? →

Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle, osa II

Hihavakiona voi sanoa, että matkustaja-autolautalla kulkemisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin puolet lentämisen päästöistä. Luvut vaihtelevat kuitenkin merkittävästi, riippuen siitä miten varustamo jakaa päästöjä matkustajien ja rahdin välillä. Kun laivalla kuljetetaan samanaikaisesti sekä rahtia että matkustajia, on yksikköpäästöjen määrityksessä tehtävä päätös siitä, mikä osa kuljetusvälineen päästöistä lasketaan (allokoidaan) rahdille ja mikä osa matkustajille. Neljä vuotta sitten julkaisin … Continue reading Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle, osa II →

Miksi merenkulkuala on vihreän siirtymän edelläkävijä?

Viime aikoina on useammassa yhteydessä nostettu esiin huoli, että teollisuuden vihreä siirtymä on – jollei peruttu – niin ainakin lykätty. YK:n ilmastokokous keväällä oli pettymys monelle. Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Suomikin vähentänyt liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Entä merenkulku? Merenkulku on, ehkä yllättäen, yhä tiukentanut tavoitteitaan luopua fossiilisista polttoaineista. Huhtikuussa 2025 tehdyn päätöksen mukaan, merenkulku on ensimmäinen … Continue reading Miksi merenkulkuala on vihreän siirtymän edelläkävijä? →

Kaupunkien pitää antaa tilaa uudelle yritystoiminnalle

Etätyö, nettikauppa ja taloudellinen taantuma tuovat haasteita kaupunkien kilpailukyvylle. Kaupunkeihin tarvitaan voimakasta elinkeinopolitiikkaa. Joskus aikoinaan kaupunkien elinkeinopolitiikaksi ehkä riitti, kun laittoi kaavaan alueen, jossa luki ”yritysalue” ja sitten toivoi, että sinne tulisi yrityksiä. Tänään kilpailu on kovaa, ja kaupunkien pitää sekä houkutella uusia yrityksiä että pitää nykyiset elinvoimaisina. Haasteena on yritystoiminnan jatkuva muutos. Pitäisikö suojella … Continue reading Kaupunkien pitää antaa tilaa uudelle yritystoiminnalle →

Mitä voimme oppia Ukrainan sodasta meriliikenteen osalta?

Vaikka sodan riski Itämeren alueella on pieni, Ukrainasta kannattaa ottaa opiksi: monipuoliset ratkaisut auttavat pitämään toimitusketjut toiminnassa kriisitilanteissakin. Itämerellä tapahtuvan sodan todennäköisyys on pieni, mutta meidän tulee joka tapauksessa ottaa sen mahdollisuus huomioon. Ukrainan meriliikenne eroaa paljon Itämeren tilanteesta, eikä sitä voi suoraan kopioida. Ukrainan esimerkki opettaa meille, ettei ole yhtä tapaa varautua merisodan aiheuttamiin … Continue reading Mitä voimme oppia Ukrainan sodasta meriliikenteen osalta? →

Kauppasodassa kaikki häviävät – toimitusketjujen uudelleenrakentaminen vie vuosia

”Valitettavasti, vaikka Trump peruisi kaikki tullinsa, vahinko on jo tapahtunut.” Tämän vuoden alussa julkaistussa haastattelussa pohdin muun muassa rahtivolyymien kehitystä kuluvana vuonna. Totesin, että kristallipalloni on sumea, mutta turbulenssia tulee riittämään. Hurjimmissakaan kuvitelmissani en kuitenkaan olisi uskonut, että Trump aiheuttaisi maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman ja rahtimarkkinoiden – jollei romahduksen, niin ainakin merkittävän laskun. Mitä on siis tapahtunut tammikuun … Continue reading Kauppasodassa kaikki häviävät – toimitusketjujen uudelleenrakentaminen vie vuosia →

Trump aiheuttaa kriisin Itämeren merenkululle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti kansainväliselle kaupalle 10-50 prosentin tullit, joihin monet maat vastaavat samalla tavalla. Miten Trumpin päätös vaikuttaa Itämeren merenkulkuun? Nyt asetetut tullit ovat vähintään 10 prosenttia Yhdysvaltoihin saapuville ulkomaisille tuotteille, 20 prosenttia EU:n tuotteille ja jopa yli 50 prosenttia kiinalaisille tuotteille. Tulleilla on suuri vaikutus Yhdysvaltoihin suuntautuvaan ja Yhdysvaltoihin suuntautuvaan kauppaan, mutta … Continue reading Trump aiheuttaa kriisin Itämeren merenkululle →