Automaattinen vesiliikenne tulee, mutta milloin?

Meriliikenne on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana huomattavasti tietotekniikan edistysaskeleiden myötä. Satelliittiteknologien kehityksen ja myös uusien radiotaajuuksille perustuvien tiedonsiirtojärjestelmien myötä tiedonsiirto laivan ja rannikon välillä on nykyisin paljon nopeampaa, tehokkaampaa ja halvempaan kuin muutama vuosikymmen sitten. Lisäksi erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaa seuraavien sensorien hinta on laskenut. Tämä on avannut kokonaan uuden maailman meriliikenteen digitalisaatiolle ja myös automaatiolle.

Jatkuvasti päivittyvät sää- ja ympäristötiedot, navigointitiedot, automaation lisääntyminen ja etäohjauksen käyttö laivoissa helpottavat työtä laivojen komentosillalla ja lisäävät oikein käytettynä sekä tehokkuutta että erityisesti turvallisuutta. Voimme tarkastella meriliikenteen automaatiota seuraavien näkökulmien kautta:

  • Navigointia helpottavat teknologiat, kuten esim kartat, sää- ja jäätiedot.
  • Laivan laitteiden ja koneiden etäseuranta.
  • Erilaiset raportoinnit, kun polttoaineenkulutuksen raportointi maihin.
  • Satamien kehittäminen, mm automaattinen kiinnitys ja tiedonkulku milloin laiva saapuu satamaan tai tarvisee esim luotsausta. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää maakuljetusten suunnittelussa.
  • Etäohjaus tai ohjauksen etäseuranta maista.
  • Automaattiajo.

Erityisen kiinnostuksen alueena ovat älykkäät väylät, joissa kehittyneemmät alukset saavat navigointitietonsa sähköisesti. Älyväylät mahdollistavat myös etäluotsauksen, jossa luotsien ei tarvitsisi siirtyä aluksille henkilökohtaisesti vaan ohjeistus olisi mahdollista antaa maista käsin. Kehitystyö onkin siinä edennyt nopeaa vauhtia, etäluotsausta testataankin tänä vuonna sekä Ruotsin että Suomen väylillä.

Ehkä merkittävin kysymys automattisten laivojen tulevaisuudessa on turvallisuus. Turvallisuus on avainasemassa miehittämättömien laivojen kehityksessä ja testauksessa, ja ennen kaikkea uusien toimintatapojen hyväksymisessä. On oletettavissa, että ensimmäiseksi automaattiset alukset tulevat käyttöön kansallisilla vesialueilla, joihin kansalliset viranomaiset antavat lupia, ja vasta myöhemmin, ehkä jopa vuosikymmenten kuluttua, IMO ja luokituslaitokset hyväksyisivät automaatisia aluksia myös kansainvälisillä vesillä.

Tulemmekin varmasti ensimmäisenä näkemään automaattisia aluksia hyvin lyhyillä ja turvallisilla yhteyksillä, kuten joen ylityksissä tai osana suljettua logistiikkaketjua. Näissä voi olla vähemmän muuta liikennettä ja mm sää- ja aaltovaikutukset vähäisempiä, ja turvallisuus voidaan aluksi varmistaa esimerkiksi siten, että aluksessa on ohjaaja varmuuden vuoksi. Tällainen yhden kuljetusketjun automaattinen yhteys on suunniteltu YARA:n lannoitekuljetuksiin, katso https://www.kongsberg.com/maritime/support/themes/autonomous-ship-project-key-facts-about-yara-birkeland/

Suunnitelmia automaattisille valtamerikuljetuksille ei ole vielä esitelty. Samaan aikaan kun maailmanlaajuinen huomio vesiliikenteessä on kiinnittynyt liikenteen automaatioon, nopeammin muutokset tapahtuvat muutettaessa vesiliikennettä hiilineutraaliksi. Siitä lisää vähän myöhemmin.

Kuva Vesa Laitinen, Helsinki Material Bank



Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s