Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1

Merenkulkua on perinteisesti pidetty ympäristöystävällisenä kulkumuotona, joten se on välttänyt tiukat ympäristönormit pidempään kuin muut kuljetusmuodot. Tilanne muuttui merkittävästi 1990-luvulla, ja 2010-luvulla merenkulkuun on tullut monia uusia maailmanlaajuisia ympäristönormeja. Merenkulun merkittävin vaikutus ympäristöönsä tapahtuu onnettomuuksissa. Mereen saattaa vuotaa polttoainetta tai alukseen ruumaan lastattuja kemikaaleja tai öljyä. Tunnetuimmat merenkulun ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan: hiilidioksi (CO2), rikkidioksidi … Continue reading Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1

Uusimaa logistiikan solmuna

Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla Hämeessä. Logistiikan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että Hauholta on lyhin mahdollinen kuljetusmatka jokaiselle suomalaiselle. Se olisi siis teoreettisesti optimaalinen sijainen logistiikan solmukohdalle. Tavaroita ei kuljeteta kuitenkaan kuluttajille yksitellen, vaan ne kerätään yhteen runkokuljetuksiin, käsitellään terminaaleissa ja jaetaan isommissa yksiköissä kauppoihin ja lähivarastoihin. Tästä johtuen myös olemassa oleva satama-, tie- ja … Continue reading Uusimaa logistiikan solmuna

A perspective on organisational culture in relation to the sinking of the Estonia

In May 2007, Hannu Hänninen, Doctor of Economics, defended his dissertation on the sinking of the Estonia. According to his dissertation, this was a so-called systemic failure, meaning that it was due to the operating culture of the maritime transport industry at that time. No individual fault or person can be blamed for the accident. … Continue reading A perspective on organisational culture in relation to the sinking of the Estonia

Kaksoiskaupunkilainen

Toukokuussa 2021 aloitan työni täysipäiväisenä kaksoiskaupunkilaisena, Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professorina. Tässä blogissa kerron meriliikenteestä, satamista ja Helsingistä ja Tallinnasta. Linkkaan blogini myös Twitteriin ja LinkedIn-sivulleni, jossa keskustelua voi käydä laajemmaltikin. Liekö nimi ollut enne – sain etunimeni Ullanlinnan kaupunginosan mukaan, jossa asuin elämäni ensi vuodet 1970-luvun alussa. Toinen nimeni Pirita tulee Tallinnan kaupunginosasta, jossa … Continue reading Kaksoiskaupunkilainen

Organisaatiokulttuurin näkökulma Estonian uppoamiseen

Kauppatieteiden tohtori Hannu Hänninen väitteli toukokuussa 2007 Estonian uppoamisesta. Hannu Hännisen väitöksen mukaan kyseessä oli niin sanottu systeeminen onnettomuus, eli se johtui silloisista meriliikennealan toimintatavoista. Onnettomuudesta ei voi syyttää yksittäistä virhettä tai henkilöä. Matkustajalautta Estonia upposi aikaisin aamulla 28 syyskuuta 1994, kun sen keulavisiiri irtosi ja merivesi pääsi vapaasti autokannelle upottaen laivan puolessa tunnissa. Laivalla … Continue reading Organisaatiokulttuurin näkökulma Estonian uppoamiseen

Growth of traffic between Helsinki and Tallinn

The growth of traffic between Helsinki and Tallinn has surpassed all expectations. It has turned two separate cities into a twin city, and traffic continues to grow. Estonia became independent in the early 1990s, and traffic between Finland and Estonia began to grow gradually. However, growth was so deceptively slow that no one believed traffic … Continue reading Growth of traffic between Helsinki and Tallinn

Kaupunkivesiliikenteen lainalaisuuksia

Miksi kaupunkivesiliikenne on käytetty kulkumuoto ympäri maailman, muttei Helsingissä ja Tallinnassa? Kaupungit on aina rakennettu veden ääreen - yleensä joen varrelle molemmille puolille, tai ja jopa saarelle siinä välissä. Onkin luontevaa, että kaupunkien sisällä on kuljettu vesitse, ja vesiliikenne on osa useiden kaupunkien julkista liikennettä. Miksi näin sitten ei ole Helsingissä eikä Tallinnassa? Helsingissä ainut … Continue reading Kaupunkivesiliikenteen lainalaisuuksia