Onko meillä riittävästi resursseja muuttuvan merenkulun tutkimukseen?

”Hyvä tutkimus vaatii useampaa eri näkökulmaa samasta aiheesta. Tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä samojen aiheiden parissa voimme toteuttaa riittävästi saamaa ongelmaa tarkastelevaa tutkimusta, vaikka yhden maan tutkimusresurssit olisivatkin vähäisemmät.” Merenkulun tutkimus ei ole koskaan ollut näin helppoa, kirjoittaa Joakim Dahlman Svenska Sjöfarts Tidningenissä 26. syyskuuta. Hän on ruotsalaisen Valtion tie- ja liikennetutkimuslaitoksen VTI:n tutkimuspäällikkö. Dahlmanin mukaan … Continue reading Onko meillä riittävästi resursseja muuttuvan merenkulun tutkimukseen? →

Mikä on merenkulun tulevaisuuden polttoaine?

Ensi talvi tulee olemaan vaikea koko Euroopassa. Fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet huimasti Ukrainan sodan seurauksena. Toisaalta fossiilisen energian hinnan nousu vauhdittaa uusiutuviin energiamuotojen kehitystä ja käyttöönottoa. Myös merenkulussa tuodaan jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoisia polttoaineita testaukseen. Perinteisen raskaan polttoöljyn ja LNG:n hinnan nousun myötä vaihtoehtoisista polttoaineista on tullut yhä taloudellisesti kannattavampia – … Continue reading Mikä on merenkulun tulevaisuuden polttoaine? →

Älyliikenne ohjaa nykyisen liikennejärjestelmän parempaan käyttöön

Liikenteessä vietetty aika tulisi käyttää siten, että sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisimman paljon hyödyllisiä vaikutuksia. HM kiisti mielipidekirjoituksessaan (HS 18.9.) liikennehävikin ja varoitti innostumasta liikaa älyliikenteen mahdollisuuksista. Älyliikenne ei yksinään pystykään luomaan tehokasta ja ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää. Marchettin tunnettu vakio kertoo, että ihminen käyttää noin tunnin päivässä matkustamiseen. On kuitenkin sekä yksilön että … Continue reading Älyliikenne ohjaa nykyisen liikennejärjestelmän parempaan käyttöön →

Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan

AsiantuntijalausuntoItäisen Suomen elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet - valtiosihteerityöryhmä 5.8.2022 Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vähentänyt Suomen ja Venäjän välissä kulkevia tavaravolyymeja, sekä ulkomaankauppaa että transitoa, ja siten heikentänyt Suomen logistista asemaa. Periaatteessa mitä vähemmän on kuljetettavaa tavaraa, sitä korkeammalle nousevat yksikkökustannukset, mikä heikentää osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Kuva 1. Suomi on maailmanlaajuisesti yksi kalleimpia maita … Continue reading Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan →

Mitä tapahtui Suomen merenkululle?

Avain Suomen merenkulun kehittymiseen on, että se nähdään omana kansainvälisesti kilpailukykyisenä teollisuudenalanaan, eikä vain vientiteollisuutta ja huoltovarmuutta tukevana toimintana. Eräitä osatekijöitä siihen ovat osaava ja riittävä työvoima, suotuisa merenkulkua tukeva elinkeinopolitiikka ja innovatiiviset ja tarpeeksi isot varustamot.Kesällä kirjahyllystäni löytyi kymmenen vuoden takainen aarre “Global Shipping in Small Nations – Nordic Experiences after 1960” (toimittaneet S. … Continue reading Mitä tapahtui Suomen merenkululle? →

Jäänmurron kustannuksia on mahdollista pienentää

Väylänpitovastuun malli lisäisi satamien vastuuta tulo- ja saaristoväylillä. HELSINGIN SANOMAT uutisoi (2.6.) näyttävästi, että Suomi saavutti EU:n ilmastopaketissa tavoitteensa talvimerenkulun erityisolosuhteiden huomioimisessa. Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin riippuvainen merenkulusta, ja talvimerenkulun kustannusten nousu olisi sille kova isku. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt huomiotta, että voisimme vähentää jäänmurron aiheuttamia kustannuksia ulkomaankaupallemme jo nyt, mikäli kohdistaisimme jäänmurron toiminnat tarkemmin. Jäänmurto on … Continue reading Jäänmurron kustannuksia on mahdollista pienentää →

Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä

Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämisen tukemiseksi sekä Suomessa ja Virossa että niiden välillä. Suomessa ja Virossa on pieni, mutta vilkas ja valtakunnallisesti merkittävä meriklusteri. Ne ovat erilaisia, mutta liittyvät toisiinsa osaamisen, työvoiman ja kehitysprojektien kautta. Monet virolaiset merimiehet työskentelevät suomalaisilla laivoilla ja päinvastoin. Suomalaisilta telakoilla on usein virolaisia työntekijöitä ja alihankkijoita. Virolaisia merenkulkualan … Continue reading Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä →

Tiukemmat ympäristönormit tulossa – miten varustamot selviävät?

Maailman tunnetuin meriekonomisti Martin Stopford kirjoitti huhtikuussa 2020: ”Seuraavien 20 vuoden aikana merenkulkualan on rakennettava uudelleen rahtilaivastonsa. Jos tämä tehdään nyt saatavilla olevilla radikaaleilla teknologioilla, se johtaa suurimpaan muutokseen laivojen suunnittelussa sitten sen jälkeen, kun purjeet korvattiin höyryllä 1800-luvulla. Merenkululla on pitkä historia välttää yleistä sosiaalista vastuuta. Vielä 50 vuotta sitten laivaliikenteessä käytettiin samaa polttoainetta … Continue reading Tiukemmat ympäristönormit tulossa – miten varustamot selviävät? →