Liikenteessä vietetty aika tulisi käyttää siten, että sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisimman paljon hyödyllisiä vaikutuksia.
HM kiisti mielipidekirjoituksessaan (HS 18.9.) liikennehävikin ja varoitti innostumasta liikaa älyliikenteen mahdollisuuksista. Älyliikenne ei yksinään pystykään luomaan tehokasta ja ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää.
Marchettin tunnettu vakio kertoo, että ihminen käyttää noin tunnin päivässä matkustamiseen. On kuitenkin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parasta, että tämä tunti käytetään siten, että sillä on mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia – esimerkiksi käyttämällä julkista liikennettä – ja mahdollisimman paljon hyödyllisiä vaikutuksia – esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä ensimmäiset ja viimeiset kilometrit. Älyliikenne tarjoaa nämä mahdollisuudet esimerkiksi tarjoamalla reittioppaan ja tiedon kaupunkipyöristä.
Älyliikenteen sovelluksilla voidaan jopa poistaa liikennetarvetta.
Älyliikenteen avulla pystymme ohjaamaan ihmisiä käyttämään nykyistä liikennejärjestelmää paremmin, esimerkiksi välttämään ruuhka-aikoja tai löytämään tyhjänä olevat parkkipaikat. Älyliikenteen sovelluksilla voidaan jopa poistaa liikennetarvetta: esimerkiksi ruokakaupan tavarat voidaan tilata kotiin niin, että samassa kuljetuksessa tulevat usean asiakkaan tavarat. Älyliikenteellä voimme välttää uusien teiden tai tunneleiden rakentamista. Parhaimmillaan voimme jopa vähentää nykyistä liikenneinfrastruktuuria ja osoittaa aiemmin liikennekäytössä oleva tila virkistykseen tai asumiseen.
Tarvitsemme kaikkia näitä: liikenteen huomioivaa kaupunkisuunnittelua, kuten tiiviitä asuinalueita ja viihtyisää julkista tilaa, liikenteen infrastruktuuria, kuten teitä ja raiteita, sekä älykästä liikenteenohjausta, joka ohjaa liikenneinfrastruktuurin tehokkaaseen käyttöön.
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 19.9.2022.
Tales of Talsinki 