Asiantuntijalausunto – Venäjän sodan vaikutukset Suomen logistiikkaan

Asiantuntijalausunto
Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet – valtiosihteerityöryhmä                  5.8.2022

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vähentänyt Suomen ja Venäjän välissä kulkevia tavaravolyymeja, sekä ulkomaankauppaa että transitoa, ja siten heikentänyt Suomen logistista asemaa. Periaatteessa mitä vähemmän on kuljetettavaa tavaraa, sitä korkeammalle nousevat yksikkökustannukset, mikä heikentää osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Kuva 1. Suomi on maailmanlaajuisesti yksi kalleimpia maita kuljettaa. Lähde: Review of Maritime Transport, UNCTAD 2022

Logistiikan näkökulmasta Venäjälle suuntautuvat rautatiet ja maantiet jäävät nyt vähäisemmälle käytölle, mutta toisaalta mm. metsäteollisuus joutuu lisäämään kotimaista puunhankintaa. Käytännössä rautatiellä on kuitenkin vapaata kapasiteettia, mutta ei aina siellä missä tarvitaan.

Saimaan kanava on käyttämättä, mutta esimerkiksi itäisen Suomen ulkomaankaupan pääsatama HaminaKotka on saanut korvaavia volyymeja Saimaalta poistuneista volyymeista, jotka viedään nyt suoraan Suomenlahden satamiin. Käytännössä Saimaa on vastannut vain noin 1-2 prosenttia ulkomaankaupastamme.

Lisäksi Venäjälle menevien kulutustavaroiden kontteja on käytetty myös Suomen viennissä, ja niiden poistuminen lisää vientiteollisuutemme kustannuksia.

Kuva 2. Suomen kotimaan tavaraliikenne kulkee lähinnä maanteitse (Lähde: Traficom)

On kuitenkin väärin katsoa Suomen ulkomaankauppaa ja logistiikkaa vain nykytilanteen valossa. Olemme olleet aina pieni maa kaukana markkinoista. Lisäksi Suomen tonnimääräinen ulkomaankauppa ei ole kasvanut tällä vuosituhannella, toisin sanoen emme ole olleet aikoihin kasvavien volyymien markkinoilla. Säilyttääksemme kilpailukykymme logistista toimintaamme tulee tehostaa ja tulevaisuudessa rakennettavaa ja ylläpidettävää infraa tulee keskittää, ei hajauttaa. Samalla tavoitteet hiilineutraalista liikenteestä pakottavat vihreään siirtymään.

Kuva 3. Suomen meritse kulkevan ulkomaankaupan volyymit eivät ole kasvaneet tällä vuosituhannella. Lähde: Tilastokeskus

Vaadittavat toimenpiteet Suomen logistiikan tehostamiseksi ja kustannuksien karsimiseksi ovat seuraavat:

  • Suomen satamien lukumäärää tulee vähentää luonnollisen kilpailun avulla. Kun siirretään satamille itselleen vastuuta mm meriväylien ylläpidosta ja jäänmurrossa, tehokkaimmat ja asiakkaiden suosimat satamat pystyvät kehittymään, ja tehottomimmat poistuvat markkinoilta.
  • Saimaan kanavaa ei tule korvata, vaan lastit tulee siirtää mahdollisimman paljon rautateille. Rautatieliikenteen pitkän tähtäimen kehitys vaatii kapasiteetin pullonkaulojen poistamista, Ruotsin mallin mukaisen sisämaanterminaalijärjestelmän rakentamista sekä ERMTS-järjestelmän käyttöönottoa koko maassa.
  • Maantieliikenteen kehittämisessä tulee siirtymää sähköisiin kuorma-autoihin nopeuttaa latausjärjestelmiä rakentamalla ja kaluston investointituilla.

Kuva 4. Göteborgin sisämaanterminaalijärjestelmä Lähde: Port of Gothenburg

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s