Kaksiklinlane

2021. aasta mais saab minust täiskohaga kaksiklinlane, Tallinna Tehnikaülikooli mereveonduse professor. Siin blogis tuleb juttu mereliiklusest, sadamatest, Helsingist ja Tallinnast. Ühtlasi on siia lingitud minu Twitteri ja LinkedIni leht, kus neil teemadel saab arutleda ka laiemalt. Nimemaagia? Sain eesnime Helsingi linnaosa Ullanlinna järgi, kus saatsin 1970ndate alguses mööda oma esimesed eluaastad. Minu teine nimi Pirita … Continue reading Kaksiklinlane →

Environmental views on shipping, part 2: reducing exhaust gas emissions

“In the next 20 years the maritime industry must rebuild its cargo fleet. If this is done with the radical technologies now available, it will lead to the biggest change in ship design since steam replaced sail in the 19th century”, writes Martin Stopford, the world’s most important maritime economist. The International Maritime Organisation (IMO) … Continue reading Environmental views on shipping, part 2: reducing exhaust gas emissions →

Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 2: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

"Seuraavan 20 vuoden aikana merenkulkualan on rakennettava uudestaan laivastonsa. Jos se tehdään nykyisin olemassaolevilla tekniikoissa, se johtaa suurimpaan muutokseen laivanrakennuksissa sitten siirtymisessä purjeista höyryvoimaan 1800-luvulla”, kirjoittaa Martin Stopford, maailman merkittävin merenkulkutaloustieteilijä. Kansainvälinen merenkulkujärjestön - International Maritime Organization (IMO) - tavoitteena on, että kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten hiilidioksidipäästöjä (grammaa/tonnikilometri) vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja … Continue reading Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 2: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen →

How does Finland’s foreign trade show at sea?

Figuratively speaking, Finland is an island. Finland lives off exports. Sea transport is our lifeline, but how are the goods shipped at sea? Maritime transport is not growing In 2019, Finland’s foreign trade, in tonnage, totalled 101 million tons. The total has fluctuated around 90–100 million tons since 2003. This means that the volume of … Continue reading How does Finland’s foreign trade show at sea? →

Environmental views on shipping, part 1

Maritime transport has traditionally been seen as an environmentally friendly mode of transport and has thus avoided the strict environmental regulation of other modes of transport. However, the situation changed rapidly after the 1990s, and in the 2010s, many new environmental controls have been introduced globally. The biggest local environmental impact from maritime transport is … Continue reading Environmental views on shipping, part 1 →

Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1

Merenkulkua on perinteisesti pidetty ympäristöystävällisenä kulkumuotona, joten se on välttänyt tiukat ympäristönormit pidempään kuin muut kuljetusmuodot. Tilanne muuttui merkittävästi 1990-luvulla, ja 2010-luvulla merenkulkuun on tullut monia uusia maailmanlaajuisia ympäristönormeja. Merenkulun merkittävin vaikutus ympäristöönsä tapahtuu onnettomuuksissa. Mereen saattaa vuotaa polttoainetta tai alukseen ruumaan lastattuja kemikaaleja tai öljyä. Tunnetuimmat merenkulun ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan: hiilidioksi (CO2), rikkidioksidi … Continue reading Merenkulun ympäristönäkökulmat, osa 1 →

Uusimaa logistiikan solmuna

Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hauholla Hämeessä. Logistiikan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että Hauholta on lyhin mahdollinen kuljetusmatka jokaiselle suomalaiselle. Se olisi siis teoreettisesti optimaalinen sijainen logistiikan solmukohdalle. Tavaroita ei kuljeteta kuitenkaan kuluttajille yksitellen, vaan ne kerätään yhteen runkokuljetuksiin, käsitellään terminaaleissa ja jaetaan isommissa yksiköissä kauppoihin ja lähivarastoihin. Tästä johtuen myös olemassa oleva satama-, tie- ja … Continue reading Uusimaa logistiikan solmuna →