Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää

Usein sanotaan, että "ainoa vihreä, jota merikluster seuraa, on dollari". Merenkulun vihreä siirtymä toteutuu, kun se on taloudellisesti perusteltua ja lisää varustamoiden kilpailukykyä. Ympäristömääräykset Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti vuonna 2018 tavoitteeksi vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja heinäkuussa 2023 se tiukensi tavoitteitaan merkittävästi. Tarkistettu IMO:n kasvihuonekaasustrategia sisältää tehostetun yhteisen tavoitteen laskea kansainvälisen … Continue reading Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää →

Helsinki ja Tallinna luovat vihreää käytävää yhteistuumin: ”This is the only way forward“

”FIN-EST Green Corridor – erottuu muista hankkeista muun muassa siksi, että sitä ovat luomassa satamien lisäksi kaikki kolme matkustaja-autolauttavarustamoa sekä kaupungit.” Maanantaina 9. lokakuuta Helsingin ja Tallinnan satamat, kaupungit ja kolme varustamoa Tallink, Viking Line ja Eckerö allekirjoittivat FIN-EST Green Corridor -yhteisymmärryssopimuksen (Memorandum of Understanding), jonka tavoitteena on luoda ympäristöneutraali meriliikenneväylä matkustaja- ja rahtiasiakkaille Helsingin … Continue reading Helsinki ja Tallinna luovat vihreää käytävää yhteistuumin: ”This is the only way forward“ →

Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee

Viron satamissa käsitelty lasti on vuosikymmeniä ollut pääasiassa Venäjän kauttakulkuliikennettä. Tilanne on muuttumassa. Vuonna 2022 Venäjän transitoliikenne oli vain noin 44 prosenttia Viron meriliikenteestä, kun taas Suomen liikenne (kauppa ja transitoliikenne) oli jo 26 prosenttia volyymista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole vielä niin suuri merenkulkukumppani kuin Venäjä Virolle, mutta Suomen osuus kasvaa koko … Continue reading Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee →

Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa

Vuosikymmeniä olen puhunut luennoilla ja kirjoittanut oppikirjoissa merenkulun digitalisaatiosta ikään kuin tulevaisuuden mahdollisuutena. Nyt tilanne on muuttunut, merenkulun digitalisaatio on tätä päivää. Digitalisaatio on kaikkialla merenkulussa ja sen käyttö ja sovelluskohteet lisääntyvät koko ajan. Olemme olleet eräällä tavalla onnekkaita merenkulun saralla jäädessämme jälkeen muun yhteiskunnan digitalisaatiosta. Laivat olivat vielä vuosikymmen sitten suuren osan meriaikaa ilman … Continue reading Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa →

Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023

Kirja-arvio Professori Eero Eloranta on kirjoittanut kuusi ja puolisataasivuisen järkäleen nimeltä „Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä“. Takakansi tiivistää kirjan sisällön seuraavasti: kirja kuvaa tuotantotalouden kehitystä 1800-luvulta 2000-luvulle osana talouden muutosta ja tekniikan yliopistojen kehitystä.Kirja on käytännössä yhdistelmä kolmesta eri aiheesta - Suomen teollisuuden kehitys viime vuosisatoina - Kansainvälinen teollisuustalouden opetuksen ja … Continue reading Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023 →

Suomen kansainvälinen saavutettavuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella

Suomen ulkomaankaupan huoltovarmuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella vaatii koko toimitusketjujen hallintaa, satamien kilpailun lisäämistä ja yhteistyötä naapuriemme Ruotsin ja Norjan kanssa.Olemme nyt miettimässä, miten seuraavaa 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään. Haaste on suuri. Miten pitää huolta Suomen ulkomaankaupasta ja huoltovarmuudesta, kun lisärahaa ei ole tulossa? Olen jakanut esitykseni kolmeen teemaan: toimitusketjuihin, merikuljetuksiin ja satamiin sekä huoltovarmuuteen. Toimitusketjut ovat … Continue reading Suomen kansainvälinen saavutettavuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella →

Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille?

Saaripoikkeuksen käyttöönotto voi vaarantaa sekä ahvenanmaalaisen varustamotoiminnan että koko suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden kilpailukyvyn. Historiankirjat kertovat mielenkiintoista tarinaa ahvenanmaalaisesta laivanvarustajasta Gustaf Adolf Mauritz Eriksonista (1872 – 1947). Kun maailman merikuljetukset siirtyivät höyrylaivoihin 1920- ja 1930-luvulla, Erikson jatkoi liikennöintiä purjelaivoilla toiseen maailmansotaan saakka. Hänellä oli purjelaivakauden loppuaikoina maailman suurin purjelaivasto, eli lähes 50 alusta kuljettamassa muun muassa vehnää Australiasta … Continue reading Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille? →

Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin

Merenkulku muuttuu vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin vuosikymmeniin johtuen tiukkenevista ympäristömääräyksistä. Mutta mitä ne määräykset ovat? Tiedämmekö, mitä kryptiset lyhenteet EEDI, EEXI, MRV, CII tarkoittavat? Ja ennen kaikkea, mitä laivoja ne koskevat, mikä niistä on tärkeä ja mitä sudenkuoppia niissä on. Tässä hyvin lyhyt sanakirja aiheesta alan ulkopuolisille. Taustaa kiristyville määräyksille Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) asetti … Continue reading Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin →