Olen varma, etten ole ainut, joka kokee, että maailma on mennyt sekaisin. Yksi huolenaiheistamme on maamme huoltovarmuus. Miten suomalaiset kuluttajat saavat tarvitsemansa tuotteet tulevaisuudessa ulkomailta, entä miten teollisuus saa hoidettua tarvittavat kuljetukset?
Ukrainan sota on kolmas peräkkäinen toimitusketjuihin vaikuttava globaali shokki. Ensimmäinen niistä oli vuoden 2008 finanssikriisi, joka pakotti valtiot hillitsemään pankkitoimintaa, ja toinen koronapandemia, joka ravisteli terveydenhuollon ja muun yhteiskunnallisen toiminnan rakenteita.
Epämiellyttävä totuus on, että kuljetusketjujen kapasiteetin pullonkaulat ja energian hintavaihtelut ovat normaali tilanne globaalissa liikennejärjestelmässä. Viimeiset 10 vuotta rauhallista ja tasapainoista ajanjaksoa maailman kuljetusliiketoiminnassa on ollut epänormaalia. Myös kuljetusten hinnat ovat pysyneet luotettavalla tasolla. Nyt taas toimitusketjut on rakennettava uudelleen ottaen huomioon saatavuuteen, kuljettamiseen sekä hinta- ja aikatauluvenymiseen liittyvät riskit.
Vielä muutama vuosikymmen sitten toimitusketjun riskit minimoitiin pitämällä suuria varastoja. Loppujen lopuksi ihmiskuntahan on varastoinut tuhansia vuosia pahan päivän varalta. Varastot ovat kuitenkin kalliita. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan tarpeettomista varastoista on luovuttu samalla kun tuotantoa on siirretty yhä kauemmaksi halvan tuotannon maihin.
Nyt kun palaamme vanhaan normaaliin, kaipaamme varastoja takaisin. On kuitenkin olemassa uusia työkaluja toimitusketjujen toimivuuden varmistamiseksi, eivätkä suuret varastot ole enää ainoa tapa vähentää riippuvuutta nopeista ja vähäriskisistä toimitusketjuista. Riippuvuutta vähentävät myös parempi tiedonkulku, alihankkijoiden käyttö, vaihtoehtoisten tuotteiden suunnittelu, ennustettavuus, tilauspisteen siirtäminen viimeiseen mahdolliseen hetkeen sekä hävikin vähentäminen.
Toinen merkittävä muutos on siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämän vuosikymmenen aikana sekä Venäjän sotatoimet että EU:n asettamat määräykset nostavat fossiilisten polttoaineiden kustannuksia ja jatkavat nousuaan, eikä halpaan dieseliin ole paluuta maalla eikä merellä.
Nyt viimeistään kuljetusyritysten on valmisteltava polttoainestrategiansa, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä ja tuottavina. Ensimmäisenä on lisättävä kuljetussopimuksiin polttoainelauseke, joka siirtää nousevat polttoainekustannukset asiakkaan eli kuljetuksen tarpeessa olevan henkilön maksettavaksi. Yritysten on varauduttava vähähiilisiin toimitusketjuihin ja otettava riskienhallinta jälleen osaksi kuljetusketjujen päivittäistä suunnittelua.
Tämä Vieraskynä on julkastu Suomen DSV Cargo -lehden numerossa 3/2023 12.12.2023.
Tales of Talsinki 