Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2023 vajaa 230 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista noin vajaa kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023? →

Merimiespalvelu tulee uudistaa huomiomaan kaikki varustamot

Puhuttaessa yritysten vastuullisuudesta törmäämme kirjaimiin ESG. Liike-elämässä vastuullisuus näkyy siinä, miten yritys toiminnassaan sitoutuu vastuullisuustavoitteisiin. Mikä on MePan rooli tässä ketjussa? Alasajon sijasta MePaa tulisi uudistaa niin, että se palvelisi kaikkia Suomessa käyviä aluksia. ESG tulee sanoista Environment, Safety ja Governance. Sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyviä yritystoiminnan näkökulmia. Olemme osa maailmankauppaa. Vastuullisuus tarkoittaa … Continue reading Merimiespalvelu tulee uudistaa huomiomaan kaikki varustamot →

Antaako Suomen NATO-jäsenyys mahdollisuuden merenkulun huoltovarmuuden parantamiseen?

Olin helmikuun alussa päivittämässä tietojani maanpuolustuksesta, huoltovarmuudesta ja kriiseistä. Kyseessä oli jatkoa aiemmalle kurssille. Kuusi vuotta sitten opiskeltavat asiat olivat etäisiä ja teoreettisia, tänään ne ovat aivan liian lähellä. Olemme juuri selvinneet pandemiasta. Euroopassa riehuu sota. Kurssin jälkeen valvon öisin miettien, mitä sodan syttyminen Itämerellä käytännössä tarkoittaisi. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista. Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta … Continue reading Antaako Suomen NATO-jäsenyys mahdollisuuden merenkulun huoltovarmuuden parantamiseen? →

Päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja vai nostaako?

Viime aikoina on keskusteltu laajalti siitä, että päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja. Taloustiede kertoo kuitenkin, että tuotteen hinta ei perustu kustannuksiin, vaan muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. Hinta on sopimus myyjän ja ostajan välillä. Periaatteessa myyjä voi nostaa hintaa niin korkealle kuin haluaa, jos joku on valmis maksamaan niin kovan hinnan. Käytännössä hintojen noustessa asiakkaat kääntyvät kuitenkin … Continue reading Päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja vai nostaako? →

Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää

Mikäli merenkulun tukia todella halutaan, ne tulee kohdentaa innovaatioihin ja uuden teknologian käyttöönottoon. Marraskuussa uutisoitiin, että Suomi siirtyy merenkulun päästökauppaan, mutta yritykset eivät ole sitä vielä huomioineet (HS 15.11). Uutisessa mainittiin, että päästökauppa tulee lisäämään Suomen viennin kustannuksia 500–700 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen vienti on kokonaisuudessaan 120 miljardia euroa (2022), josta meritse kulkee noin 66 … Continue reading Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää →

Toimitusketjujen riskienhallinta on yhä tärkeämpää

Olen varma, etten ole ainut, joka kokee, että maailma on mennyt sekaisin. Yksi huolenaiheistamme on maamme huoltovarmuus. Miten suomalaiset kuluttajat saavat tarvitsemansa tuotteet tulevaisuudessa ulkomailta, entä miten teollisuus saa hoidettua tarvittavat kuljetukset? Ukrainan sota on kolmas peräkkäinen toimitusketjuihin vaikuttava globaali shokki. Ensimmäinen niistä oli vuoden 2008 finanssikriisi, joka pakotti valtiot hillitsemään pankkitoimintaa, ja toinen koronapandemia, … Continue reading Toimitusketjujen riskienhallinta on yhä tärkeämpää →

Päästökauppa muuttaa merenkulkua

Kasvihuonekaasupäästöjen kauppa Euroopan unionissa ulottuu nyt laivaliikenteeseen. Vuonna 2024 varustamoiden on ostettava päästöoikeuksia 40 prosentille päästöistään ja vuonna 2027 jo sata prosenttia. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2022 laskettiin päästöoikeuksien kaupan kustannusten olevan noin puoli miljardia euroa, mikä on vain puoli prosenttia koko Suomen ulkomaankaupan arvosta (66 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa, että suomalaisten tuotteiden keskimääräinen hinnannousu jää … Continue reading Päästökauppa muuttaa merenkulkua →

Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää

Usein sanotaan, että "ainoa vihreä, jota merikluster seuraa, on dollari". Merenkulun vihreä siirtymä toteutuu, kun se on taloudellisesti perusteltua ja lisää varustamoiden kilpailukykyä. Ympäristömääräykset Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti vuonna 2018 tavoitteeksi vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja heinäkuussa 2023 se tiukensi tavoitteitaan merkittävästi. Tarkistettu IMO:n kasvihuonekaasustrategia sisältää tehostetun yhteisen tavoitteen laskea kansainvälisen … Continue reading Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää →