The maritime subsidies must steer the sector towards carbon neutrality

The development of a carbon-neutral maritime business model requires the involvement of the entire industry, from shippers to ship technology. Maritime subsidies must also be reformed. The International Maritime Organization (IMO) is tightening regulations on shipping companies' CO2 emissions. CO2 emissions from shipping in relation to transport work will be reduced by 40% from 2008 … Continue reading The maritime subsidies must steer the sector towards carbon neutrality →

Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta

Päästöjä voidaan vähentää laivasuunnittelulla, polttoaine­ratkaisuilla ja laivan nopeutta, kokoa tai lastityyppiä muuttamalla. KANSAINVÄLINEN merenkulkujärjestö (IMO) on kiristämässä varustamoiden hiilidioksidipäästöjä koskevia määräyksiä. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa kuljetustyöhön vähennetään vuoden 2008 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Euroopan parlamentti on laajentamassa päästökauppajärjestelmäänsä merenkulkuun. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii, että merkittävä osa aluksista on … Continue reading Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta →

What is going on with the Tallinn-Helsinki tunnel project?

At the end of April 2021, Estonia’s Minister of Economic Affairs and Infrastructure Taavi Aas and Finland's Minister of Transport and Communications Timo Harakka signed a Memorandum of Understanding (MoU) on cooperation between the two countries in the transport sector. This is a good sign for the Helsinki-Tallinn tunnel initiative.The purpose of the MoU to promote … Continue reading What is going on with the Tallinn-Helsinki tunnel project? →

Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä?

Suomi on saari. Suomi elää viennistä. Merikuljetukset ovat elinehtomme, mutta miten se tavara kulkee siellä merillä? Merikuljetukset eivät kasva Suomessa koko ulkomaankauppa 2019 oli 101 miljoonaa tonnia. Määrä on heilunut 90 – 100 miljoonan tonnin vaiheilla jo vuodesta 2003, eli tonneina mitattuna merikuljetusmäärämme eivät ole muuttuneet, vaikka euromääräisesti ulkomaankauppamme on kasvanut kovasti. Tämä johtuu siitä, … Continue reading Miten Suomen ulkomaankauppa kulkee merillä? →

Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu

Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Se on muokannut kahdesta erillisestä kaupungista kaksoiskaupungin ja liikenne tulee yhä kasvamaan. Viro itsenäistyi 1990-luvun alussa ja liikenne Suomen ja Viron välillä alkoi kasvaa vähitellen. Kasvu oli kuitenkin sen verran petollisen hidasta, että kukaan ei uskonut liikenteen kasvavan nykyisiin mittoihin. Helsingistä tuli vuonna 2017 maailman … Continue reading Helsingin ja Tallinnan liikenteen kasvu →

Kaksiklinlane

2021. aasta mais saab minust täiskohaga kaksiklinlane, Tallinna Tehnikaülikooli mereveonduse professor. Siin blogis tuleb juttu mereliiklusest, sadamatest, Helsingist ja Tallinnast. Ãœhtlasi on siia lingitud minu Twitteri ja LinkedIni leht, kus neil teemadel saab arutleda ka laiemalt. Nimemaagia? Sain eesnime Helsingi linnaosa Ullanlinna järgi, kus saatsin 1970ndate alguses mööda oma esimesed eluaastad. Minu teine nimi Pirita … Continue reading Kaksiklinlane →