Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää

Mikäli merenkulun tukia todella halutaan, ne tulee kohdentaa innovaatioihin ja uuden teknologian käyttöönottoon. Marraskuussa uutisoitiin, että Suomi siirtyy merenkulun päästökauppaan, mutta yritykset eivät ole sitä vielä huomioineet (HS 15.11). Uutisessa mainittiin, että päästökauppa tulee lisäämään Suomen viennin kustannuksia 500–700 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen vienti on kokonaisuudessaan 120 miljardia euroa (2022), josta meritse kulkee noin 66 … Continue reading Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää →

Toimitusketjujen riskienhallinta on yhä tärkeämpää

Olen varma, etten ole ainut, joka kokee, että maailma on mennyt sekaisin. Yksi huolenaiheistamme on maamme huoltovarmuus. Miten suomalaiset kuluttajat saavat tarvitsemansa tuotteet tulevaisuudessa ulkomailta, entä miten teollisuus saa hoidettua tarvittavat kuljetukset? Ukrainan sota on kolmas peräkkäinen toimitusketjuihin vaikuttava globaali shokki. Ensimmäinen niistä oli vuoden 2008 finanssikriisi, joka pakotti valtiot hillitsemään pankkitoimintaa, ja toinen koronapandemia, … Continue reading Toimitusketjujen riskienhallinta on yhä tärkeämpää →

Päästökauppa muuttaa merenkulkua

Kasvihuonekaasupäästöjen kauppa Euroopan unionissa ulottuu nyt laivaliikenteeseen. Vuonna 2024 varustamoiden on ostettava päästöoikeuksia 40 prosentille päästöistään ja vuonna 2027 jo sata prosenttia. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2022 laskettiin päästöoikeuksien kaupan kustannusten olevan noin puoli miljardia euroa, mikä on vain puoli prosenttia koko Suomen ulkomaankaupan arvosta (66 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa, että suomalaisten tuotteiden keskimääräinen hinnannousu jää … Continue reading Päästökauppa muuttaa merenkulkua →

Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää

Usein sanotaan, että "ainoa vihreä, jota merikluster seuraa, on dollari". Merenkulun vihreä siirtymä toteutuu, kun se on taloudellisesti perusteltua ja lisää varustamoiden kilpailukykyä. Ympäristömääräykset Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti vuonna 2018 tavoitteeksi vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja heinäkuussa 2023 se tiukensi tavoitteitaan merkittävästi. Tarkistettu IMO:n kasvihuonekaasustrategia sisältää tehostetun yhteisen tavoitteen laskea kansainvälisen … Continue reading Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää →

Helsinki ja Tallinna luovat vihreää käytävää yhteistuumin: ”This is the only way forward“

”FIN-EST Green Corridor – erottuu muista hankkeista muun muassa siksi, että sitä ovat luomassa satamien lisäksi kaikki kolme matkustaja-autolauttavarustamoa sekä kaupungit.” Maanantaina 9. lokakuuta Helsingin ja Tallinnan satamat, kaupungit ja kolme varustamoa Tallink, Viking Line ja Eckerö allekirjoittivat FIN-EST Green Corridor -yhteisymmärryssopimuksen (Memorandum of Understanding), jonka tavoitteena on luoda ympäristöneutraali meriliikenneväylä matkustaja- ja rahtiasiakkaille Helsingin … Continue reading Helsinki ja Tallinna luovat vihreää käytävää yhteistuumin: ”This is the only way forward“ →

Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee

Viron satamissa käsitelty lasti on vuosikymmeniä ollut pääasiassa Venäjän kauttakulkuliikennettä. Tilanne on muuttumassa. Vuonna 2022 Venäjän transitoliikenne oli vain noin 44 prosenttia Viron meriliikenteestä, kun taas Suomen liikenne (kauppa ja transitoliikenne) oli jo 26 prosenttia volyymista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole vielä niin suuri merenkulkukumppani kuin Venäjä Virolle, mutta Suomen osuus kasvaa koko … Continue reading Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee →

Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa

Vuosikymmeniä olen puhunut luennoilla ja kirjoittanut oppikirjoissa merenkulun digitalisaatiosta ikään kuin tulevaisuuden mahdollisuutena. Nyt tilanne on muuttunut, merenkulun digitalisaatio on tätä päivää. Digitalisaatio on kaikkialla merenkulussa ja sen käyttö ja sovelluskohteet lisääntyvät koko ajan. Olemme olleet eräällä tavalla onnekkaita merenkulun saralla jäädessämme jälkeen muun yhteiskunnan digitalisaatiosta. Laivat olivat vielä vuosikymmen sitten suuren osan meriaikaa ilman … Continue reading Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa →

Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023

Kirja-arvio Professori Eero Eloranta on kirjoittanut kuusi ja puolisataasivuisen järkäleen nimeltä „Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä“. Takakansi tiivistää kirjan sisällön seuraavasti: kirja kuvaa tuotantotalouden kehitystä 1800-luvulta 2000-luvulle osana talouden muutosta ja tekniikan yliopistojen kehitystä.Kirja on käytännössä yhdistelmä kolmesta eri aiheesta - Suomen teollisuuden kehitys viime vuosisatoina - Kansainvälinen teollisuustalouden opetuksen ja … Continue reading Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023 →