Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää

Mikäli merenkulun tukia todella halutaan, ne tulee kohdentaa innovaatioihin ja uuden teknologian käyttöönottoon. Marraskuussa uutisoitiin, että Suomi siirtyy merenkulun päästökauppaan, mutta yritykset eivät ole sitä vielä huomioineet (HS 15.11). Uutisessa mainittiin, että päästökauppa tulee lisäämään Suomen viennin kustannuksia 500–700 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen vienti on kokonaisuudessaan 120 miljardia euroa (2022), josta meritse kulkee noin 66 … Continue reading Valtiovalta ei saa hidastaa merenkulun vihreää siirtymää →

Päästökauppa muuttaa merenkulkua

Kasvihuonekaasupäästöjen kauppa Euroopan unionissa ulottuu nyt laivaliikenteeseen. Vuonna 2024 varustamoiden on ostettava päästöoikeuksia 40 prosentille päästöistään ja vuonna 2027 jo sata prosenttia. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2022 laskettiin päästöoikeuksien kaupan kustannusten olevan noin puoli miljardia euroa, mikä on vain puoli prosenttia koko Suomen ulkomaankaupan arvosta (66 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa, että suomalaisten tuotteiden keskimääräinen hinnannousu jää … Continue reading Päästökauppa muuttaa merenkulkua →

Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää

Usein sanotaan, että "ainoa vihreä, jota merikluster seuraa, on dollari". Merenkulun vihreä siirtymä toteutuu, kun se on taloudellisesti perusteltua ja lisää varustamoiden kilpailukykyä. Ympäristömääräykset Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO asetti vuonna 2018 tavoitteeksi vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja heinäkuussa 2023 se tiukensi tavoitteitaan merkittävästi. Tarkistettu IMO:n kasvihuonekaasustrategia sisältää tehostetun yhteisen tavoitteen laskea kansainvälisen … Continue reading Raha ohjaa merenkulun vihreää siirtymää →

Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa

Vuosikymmeniä olen puhunut luennoilla ja kirjoittanut oppikirjoissa merenkulun digitalisaatiosta ikään kuin tulevaisuuden mahdollisuutena. Nyt tilanne on muuttunut, merenkulun digitalisaatio on tätä päivää. Digitalisaatio on kaikkialla merenkulussa ja sen käyttö ja sovelluskohteet lisääntyvät koko ajan. Olemme olleet eräällä tavalla onnekkaita merenkulun saralla jäädessämme jälkeen muun yhteiskunnan digitalisaatiosta. Laivat olivat vielä vuosikymmen sitten suuren osan meriaikaa ilman … Continue reading Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa →

Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille?

Saaripoikkeuksen käyttöönotto voi vaarantaa sekä ahvenanmaalaisen varustamotoiminnan että koko suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden kilpailukyvyn. Historiankirjat kertovat mielenkiintoista tarinaa ahvenanmaalaisesta laivanvarustajasta Gustaf Adolf Mauritz Eriksonista (1872 – 1947). Kun maailman merikuljetukset siirtyivät höyrylaivoihin 1920- ja 1930-luvulla, Erikson jatkoi liikennöintiä purjelaivoilla toiseen maailmansotaan saakka. Hänellä oli purjelaivakauden loppuaikoina maailman suurin purjelaivasto, eli lähes 50 alusta kuljettamassa muun muassa vehnää Australiasta … Continue reading Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille? →

Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin

Merenkulku muuttuu vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin vuosikymmeniin johtuen tiukkenevista ympäristömääräyksistä. Mutta mitä ne määräykset ovat? Tiedämmekö, mitä kryptiset lyhenteet EEDI, EEXI, MRV, CII tarkoittavat? Ja ennen kaikkea, mitä laivoja ne koskevat, mikä niistä on tärkeä ja mitä sudenkuoppia niissä on. Tässä hyvin lyhyt sanakirja aiheesta alan ulkopuolisille. Taustaa kiristyville määräyksille Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) asetti … Continue reading Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin →

Miksi konttialukset hidastavat ajonopeuttaan?

Huomaamme, että valtamerien konttialukset ovat jälleen kerran alentaneet vauhtiaan. Tämä johtuu maailmantalouden heikkenemisestä, mikä vaikuttaa myös varustamoiden toimintaan. Hidastaminen auttaa säästämään polttoainekuluissa ja estämään rahtituottojen laskun. Varustamotoiminnassa voidaan saavuttaa voittoa kahdella tavalla. Ensinnäkin, operatiivisesti, kun lasti tai matkustajat kuljetetaan satamasta toiseen siten, että saadut tulot ylittävät kulut. Toiseksi, voittoa voidaan saavuttaa tonnistoa hallinnoimalla, mikä tarkoittaa … Continue reading Miksi konttialukset hidastavat ajonopeuttaan? →

Mikä Itämerta likaa? Laivojen jätteet ja jätevedet

John Nurmisen Säätiö ja Traficom ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen satamissa käyvien kemikaalisäiliöalusten tankkien pesuun liittyvät haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalipäästöt Itämereen. Samalla on tarkoitus löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi. Moni alan ulkopuolinen hieraisi silmiään. Jätetäänkö Itämereen vieläkin vaarallisia aineita laivoista. Nykyisin kun keskustelu kääntyy laivojen jätteisiin ja jätevesiin, usein törmään kahteen täysin … Continue reading Mikä Itämerta likaa? Laivojen jätteet ja jätevedet →