Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee

Viron satamissa käsitelty lasti on vuosikymmeniä ollut pääasiassa Venäjän kauttakulkuliikennettä. Tilanne on muuttumassa. Vuonna 2022 Venäjän transitoliikenne oli vain noin 44 prosenttia Viron meriliikenteestä, kun taas Suomen liikenne (kauppa ja transitoliikenne) oli jo 26 prosenttia volyymista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole vielä niin suuri merenkulkukumppani kuin Venäjä Virolle, mutta Suomen osuus kasvaa koko … Continue reading Viron meriliikenne: Venäjän trasiton merkitys vähenee →

Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa

Vuosikymmeniä olen puhunut luennoilla ja kirjoittanut oppikirjoissa merenkulun digitalisaatiosta ikään kuin tulevaisuuden mahdollisuutena. Nyt tilanne on muuttunut, merenkulun digitalisaatio on tätä päivää. Digitalisaatio on kaikkialla merenkulussa ja sen käyttö ja sovelluskohteet lisääntyvät koko ajan. Olemme olleet eräällä tavalla onnekkaita merenkulun saralla jäädessämme jälkeen muun yhteiskunnan digitalisaatiosta. Laivat olivat vielä vuosikymmen sitten suuren osan meriaikaa ilman … Continue reading Meriliikenteen digitalisaatio nyt ja tulevaisuudessa →

Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023

Kirja-arvio Professori Eero Eloranta on kirjoittanut kuusi ja puolisataasivuisen järkäleen nimeltä „Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä“. Takakansi tiivistää kirjan sisällön seuraavasti: kirja kuvaa tuotantotalouden kehitystä 1800-luvulta 2000-luvulle osana talouden muutosta ja tekniikan yliopistojen kehitystä.Kirja on käytännössä yhdistelmä kolmesta eri aiheesta - Suomen teollisuuden kehitys viime vuosisatoina - Kansainvälinen teollisuustalouden opetuksen ja … Continue reading Eero Eloranta: Ongelmanratkaisijoita ja muutoksentekijöitä – Tuotantotalous osana talouden muutosten ja tekniikan yliopistojen kehitystä, 2023 →

Suomen kansainvälinen saavutettavuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella

Suomen ulkomaankaupan huoltovarmuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella vaatii koko toimitusketjujen hallintaa, satamien kilpailun lisäämistä ja yhteistyötä naapuriemme Ruotsin ja Norjan kanssa.Olemme nyt miettimässä, miten seuraavaa 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään. Haaste on suuri. Miten pitää huolta Suomen ulkomaankaupasta ja huoltovarmuudesta, kun lisärahaa ei ole tulossa? Olen jakanut esitykseni kolmeen teemaan: toimitusketjuihin, merikuljetuksiin ja satamiin sekä huoltovarmuuteen. Toimitusketjut ovat … Continue reading Suomen kansainvälinen saavutettavuus niukkenevan budjettirahoituksen aikakaudella →

Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille?

Saaripoikkeuksen käyttöönotto voi vaarantaa sekä ahvenanmaalaisen varustamotoiminnan että koko suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden kilpailukyvyn. Historiankirjat kertovat mielenkiintoista tarinaa ahvenanmaalaisesta laivanvarustajasta Gustaf Adolf Mauritz Eriksonista (1872 – 1947). Kun maailman merikuljetukset siirtyivät höyrylaivoihin 1920- ja 1930-luvulla, Erikson jatkoi liikennöintiä purjelaivoilla toiseen maailmansotaan saakka. Hänellä oli purjelaivakauden loppuaikoina maailman suurin purjelaivasto, eli lähes 50 alusta kuljettamassa muun muassa vehnää Australiasta … Continue reading Onko saaripoikkeuksen käyttöönotto etu varustamoille? Entä suomalaiselle meriklusterille? →

Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin

Merenkulku muuttuu vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin vuosikymmeniin johtuen tiukkenevista ympäristömääräyksistä. Mutta mitä ne määräykset ovat? Tiedämmekö, mitä kryptiset lyhenteet EEDI, EEXI, MRV, CII tarkoittavat? Ja ennen kaikkea, mitä laivoja ne koskevat, mikä niistä on tärkeä ja mitä sudenkuoppia niissä on. Tässä hyvin lyhyt sanakirja aiheesta alan ulkopuolisille. Taustaa kiristyville määräyksille Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) asetti … Continue reading Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin →

Miksi konttialukset hidastavat ajonopeuttaan?

Huomaamme, että valtamerien konttialukset ovat jälleen kerran alentaneet vauhtiaan. Tämä johtuu maailmantalouden heikkenemisestä, mikä vaikuttaa myös varustamoiden toimintaan. Hidastaminen auttaa säästämään polttoainekuluissa ja estämään rahtituottojen laskun. Varustamotoiminnassa voidaan saavuttaa voittoa kahdella tavalla. Ensinnäkin, operatiivisesti, kun lasti tai matkustajat kuljetetaan satamasta toiseen siten, että saadut tulot ylittävät kulut. Toiseksi, voittoa voidaan saavuttaa tonnistoa hallinnoimalla, mikä tarkoittaa … Continue reading Miksi konttialukset hidastavat ajonopeuttaan? →

Vihreä siirtymä ja työvoimapula mullistavat kuljetuslogistiikan

Tällä vuosikymmenellä kuljetuslogistiikka tulee muuttumaan enemmän kuin kertaakaan sen jälkeen, kun yhteiskuntamme kuljetukset siirtyivät suurelta osin kumipyörille. Olemme kahden suuren haasteen edessä – fossiilisten polttoaineiden hinta nousee yhä korkeammalle ja työvoimapula kärjistyy. Käytännössä olemme tilanteessa, jossa kuljetustoiminta sellaisena kuin olemme saaneet oppia, ei ole enää mahdollista. Paluuta vanhaan ei ole, mutta näitä muutoksia ei pidä … Continue reading Vihreä siirtymä ja työvoimapula mullistavat kuljetuslogistiikan →