Kokemuksia maksuttomasta julkisesta liikenteestä

Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastossa oli kirjoitus, jossa haluttiin lisää tietoa maksuttomasta joukkoliikenteestä. Toisessa kotikaupungissani Tallinnassa on ollut Tallinnaan rekisteröityneille asukkaille ilmainen joukkoliikenne vuodesta 2013 asti.Ilmainen joukkoliikenne on ollut taloudellisesti kannattavaa Tallinnalle, mutta ei liikenteellisistä syistä. Se on lisännyt asukkaiden rekisteröitymistä Tallinnan asukkaiksi. Tämän seurauksena valtio palauttaa Tallinnalle verokertymää enemmän kuin joukkoliikenteen muuttamisesta ilmaiseksi aiheutui kuluja. … Continue reading Kokemuksia maksuttomasta julkisesta liikenteestä →

Rehevöittävätkö rahtilaivat Itämerta?

Tänä kesänä olemme taas joutuneet toteamaan Itämeren heikon tilanteen. Sinileväkukinnot ovat vallanneet rantoja. Kuten tiedämme, sinileväkukinnot johtuvat siitä, että niiden tarvitsemia ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut Itämereen liikaa vuosikymmenien ajan. Iloksemme Itämereen valuva ravinnekuormitus on onnistuttu viimeisen 40 vuoden aikana puolittamaan. Merenpohjassa on kuitenkin ravinteita vielä vuosikymmeniksi levien kasvulle. Sinilevän lisäksi ravinteet aiheuttavat … Continue reading Rehevöittävätkö rahtilaivat Itämerta? →

Hylkäävä päätös Länsiradan EU-rahoitukselle oli odotettavissa

EU-rahoituksen hylkääminen ei kerro hankkeen taloudellisesta kannattamattomuudesta, vaan muun muassa sen sopivuudesta juuri kyseiseen hakuun. Viime aikoina on keskusteltu siitä (esimerkiksi HS 29.7.), miksi Länsirata jäi ilman EU-tukea. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hankkeen kypsyys ei ollut riittävä. Jo keväällä oli tiedossa, että Länsiradan toteutukseen vaadittavat luvat ja rahoitukset eivät olleet vielä valmiita. Hylkäävä päätös oli odotettavissa. EU-hankkeiden … Continue reading Hylkäävä päätös Länsiradan EU-rahoitukselle oli odotettavissa →

Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen?

Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista. Birdin mallin toisessa vaiheessa sataman laitureiden, lastinkäsittelytoimintojen ja liikenneyhteyksien kasvu alkaa olla ristiriidassa kaupungin ja sen kasvun kanssa. Satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. … Continue reading Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen? →

Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa

Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin? Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. … Continue reading Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa →

Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä

Tiede tarkoittaa systemaattista yritystä ymmärtää maailmaa erilaisten selitysten avulla. Tiede ei ole totuus, vaan yritys löytää se totuus. Nuoret tohtoriopiskelijat usein toivovat löytävänsä totuuden tutkimuksillaan. Pikkuhiljaa tutkimustyönsä ohessa he alkavat huomata, että lukemattomia tutkimuksia on jo tehty ja luottamus yhden totuuden löytämiseen romahtaa. Vastus tähän, eli avain menestyksekkääseen tutkimukseen on yhteistyö. Mitä laajemmat verkostot ovat … Continue reading Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä →

Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen

Olin huhtikuun alussa Brysselissä tämän vuoden Connecting Europe Days -seminaarissa. Konferenssiin kokoontui yli 3 200 osallistujaa yli 80 maasta. Ministereitä, poliitikkoja, rahoituslaitoksia, teollisuuden edustajia, liikennealan sidosryhmiä sekä Euroopan komissio ja siihen liittyvät virastot osallistuivat. Keskusteltiin konkreettisista toimista ja jaettiin hyviä käytäntöjä kestävän, älykkään ja varman liikenne- ja liikkumisverkoston luomiseksi. Brysselistä oli luontevaa palata kotiin maata … Continue reading Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen →

Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2023 vajaa 230 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista noin vajaa kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023? →