Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen?

Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista. Birdin mallin toisessa vaiheessa sataman laitureiden, lastinkäsittelytoimintojen ja liikenneyhteyksien kasvu alkaa olla ristiriidassa kaupungin ja sen kasvun kanssa. Satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. … Continue reading Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen? →

Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa

Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin? Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. … Continue reading Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa →

Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä

Tiede tarkoittaa systemaattista yritystä ymmärtää maailmaa erilaisten selitysten avulla. Tiede ei ole totuus, vaan yritys löytää se totuus. Nuoret tohtoriopiskelijat usein toivovat löytävänsä totuuden tutkimuksillaan. Pikkuhiljaa tutkimustyönsä ohessa he alkavat huomata, että lukemattomia tutkimuksia on jo tehty ja luottamus yhden totuuden löytämiseen romahtaa. Vastus tähän, eli avain menestyksekkääseen tutkimukseen on yhteistyö. Mitä laajemmat verkostot ovat … Continue reading Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä →

Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen

Olin huhtikuun alussa Brysselissä tämän vuoden Connecting Europe Days -seminaarissa. Konferenssiin kokoontui yli 3 200 osallistujaa yli 80 maasta. Ministereitä, poliitikkoja, rahoituslaitoksia, teollisuuden edustajia, liikennealan sidosryhmiä sekä Euroopan komissio ja siihen liittyvät virastot osallistuivat. Keskusteltiin konkreettisista toimista ja jaettiin hyviä käytäntöjä kestävän, älykkään ja varman liikenne- ja liikkumisverkoston luomiseksi. Brysselistä oli luontevaa palata kotiin maata … Continue reading Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen →

Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2023 vajaa 230 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista noin vajaa kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023? →

Merimiespalvelu tulee uudistaa huomiomaan kaikki varustamot

Puhuttaessa yritysten vastuullisuudesta törmäämme kirjaimiin ESG. Liike-elämässä vastuullisuus näkyy siinä, miten yritys toiminnassaan sitoutuu vastuullisuustavoitteisiin. Mikä on MePan rooli tässä ketjussa? Alasajon sijasta MePaa tulisi uudistaa niin, että se palvelisi kaikkia Suomessa käyviä aluksia. ESG tulee sanoista Environment, Safety ja Governance. Sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyviä yritystoiminnan näkökulmia. Olemme osa maailmankauppaa. Vastuullisuus tarkoittaa … Continue reading Merimiespalvelu tulee uudistaa huomiomaan kaikki varustamot →

Antaako Suomen NATO-jäsenyys mahdollisuuden merenkulun huoltovarmuuden parantamiseen?

Olin helmikuun alussa päivittämässä tietojani maanpuolustuksesta, huoltovarmuudesta ja kriiseistä. Kyseessä oli jatkoa aiemmalle kurssille. Kuusi vuotta sitten opiskeltavat asiat olivat etäisiä ja teoreettisia, tänään ne ovat aivan liian lähellä. Olemme juuri selvinneet pandemiasta. Euroopassa riehuu sota. Kurssin jälkeen valvon öisin miettien, mitä sodan syttyminen Itämerellä käytännössä tarkoittaisi. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista. Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta … Continue reading Antaako Suomen NATO-jäsenyys mahdollisuuden merenkulun huoltovarmuuden parantamiseen? →

Päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja vai nostaako?

Viime aikoina on keskusteltu laajalti siitä, että päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja. Taloustiede kertoo kuitenkin, että tuotteen hinta ei perustu kustannuksiin, vaan muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. Hinta on sopimus myyjän ja ostajan välillä. Periaatteessa myyjä voi nostaa hintaa niin korkealle kuin haluaa, jos joku on valmis maksamaan niin kovan hinnan. Käytännössä hintojen noustessa asiakkaat kääntyvät kuitenkin … Continue reading Päästökauppa nostaa merikuljetusten hintoja vai nostaako? →