Lentävätkö tulevaisuuden laivat?

Neljä vuotta sitten tutkimusryhmämme kutsuttiin osallistumaan EU-rahoitteiseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitettäisiin miehittämätöntä lentävää laivaa, maaefektialusta. Maaefekti- tai patosiipialus, WIG (engl. Wing In Ground Effect), on lentokoneen näköinen kulkuneuvo, joka lentää muutaman metrin maan- tai merenpinnan yläpuolella. Useat muistavat varmaan WIG-aluksista ”Kaspianmeren hirviön”, jota Neuvostoliitto kehitti kylmän sodan aikana. Yle raportoi aluksen viimeisestä matkasta. Patosiipialuksen etuja ovat nopeus … Continue reading Lentävätkö tulevaisuuden laivat? →

Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2025?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2025 233 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut kuten suunnittelu ja … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2025? →

Liikenneyhteyksien taloudellisesta arvioinnista

Pitäisikö rakentaa nopea juna Turkuun? Entä silta Turusta Tukholmaan? Tai junalautta Tallinnaan? Kysymykset vellovat julkisuudessa, ja asiantuntijoiden raportit liikenneyhteyksien taloudellisesta kannattavuudesta tuntuvat olevan ristiriitaisia. Miten näistä saisi tolkkua? Olen työkseni vuosikymmenten varrella laskenut Tallinnan tunnelin, eri junaratojen, kuten Rail Baltican, ja useiden potentiaalisten laivalinjojen kannattavuuksia. Olen arvioinut EU:n asiantuntijana mahdollisia infrastruktuurihankkeita ympäri Eurooppaa ja ollut … Continue reading Liikenneyhteyksien taloudellisesta arvioinnista →

Viron merenkulun suuret mahdollisuudet tekoälyssä

Kolmekymmentä vuotta sitten internet valtasi vähitellen arkemme, mutta harvat meistä olisivat voineet silloin ennakoida verkkokaupan nykyistä voittokulkua sekä viranomaisten ja ystävien välisen viestinnän lähes täydellistä siirtymistä tietokoneverkkoihin. Merenkulku on kuitenkin ollut kehityksessä jäljessä muista teollisuudenaloista, koska pitkään aikaan ei ollut mahdollista yhdistää laivoja tietokoneverkkoihin edullisesti ja tehokkaasti. Tilanne on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana, … Continue reading Viron merenkulun suuret mahdollisuudet tekoälyssä →

Matkustaja-autolauttasatamien digitaalinen murros on vasta lähtökuopissaan

Tuore väitöskirja matkustaja-autolauttasatamien digitalisaatiosta nostaa esiin enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Samalla se osoittaa, että satamien digitalisaatiomurros on vasta alussa, jos sitäkään. Viime viikolla tohtorikandidaatti Yiran Chen Zhoun väitöskirja tarkastettiin Åbo Akademissa. Työssä oli tarkasteltu, miten digitalisaatio muuttaa Ro-Pax-satamaekosysteemejä. Tarkastelun kohteena oli kuusi Ro-Pax-satamaa, joiden nimiä ei paljastettu, mutta epäilen että kyseessä on tunnettuja Itämeren matkustaja-autolauttasatamia. Itse … Continue reading Matkustaja-autolauttasatamien digitaalinen murros on vasta lähtökuopissaan →

Geopoliittisten riskien kasvaessa maailma vähentää riippuvuuttaan öljystä

Se, joka hallitsee maailman merikuljetusvirtoja, hallitsee maailmaa. Tämä lause on ohjannut jo satoja vuosia yhtä lailla Kolumbusta, Itä-Intian kauppakomppaniaa kuin Donald Trumpia. Saamme lähes joka päivä lukea Trumpin asettamista tulleista, Venäjän varjolaivastosta tai Hormuzinsalmen kriiseistä, joissa kaikissa taistellaan maailman merikuljetusten hallinnasta. Viimeiset 50 vuotta erityisen tärkeää on ollut raakaöljyn ja öljytuotteiden merikuljetus. Vuonna 1980 maailman … Continue reading Geopoliittisten riskien kasvaessa maailma vähentää riippuvuuttaan öljystä →

Kilpailukykyinen meriklusteri on parasta huoltovarmuutta

Mitä voimme oppia Yhdysvalloista ja Ukrainasta? Suomen ulkomaankauppa on täysin riippuvainen merikuljetuksistaan. Vaikka palveluiden osuus ulkomaankaupastamme lisääntyy koko ajan, melkein kaikki ulkomaankaupan tavaraliikenteemme kulkee meritse. Merellinen toimintaympäristö ei kuitenkaan ole vakaa. Koronapandemia, Saimaan kanavan sulkeminen, kaapelirikot merenpohjissa, varjolaivastot, GNSS-häirintä sekä satamalakot ovat esimerkkejä viimeaikaisista merellistä huoltovarmuuttamme kohdanneista kriiseistä. Valitettavasti meriliikenteen kilpailukykymme heikkenee koko ajan. Vuonna … Continue reading Kilpailukykyinen meriklusteri on parasta huoltovarmuutta →

Voivatko tiukat määräykset ja kansainvälinen kilpailu nostaa merenkulkumme kukoistukseen?

Rajoitukset lisäävät tutkimus- ja kehitystyötä ja samalla vahvistavat meriklusterimme kilpailukykyä. Juuri ilmestyneessä tutkimuksessamme osoitimme, että kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n asettamat tiukat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi erityisen herkillä merialuilla ja päästöjen valvonta-aluilla (PSSA ja ECA) ovat lisänneet kyseisten alueiden merenkulun tieteellistä tutkimusta – tutkimuksen mittarina on käytetty julkaisujen määrää. Toisin sanoen, mitä tiukempia rajoituksia asetetaan, sitä enemmän alueella tehdään … Continue reading Voivatko tiukat määräykset ja kansainvälinen kilpailu nostaa merenkulkumme kukoistukseen? →