Professor Ulla Tapaninen's blog
The fairway responsibility model would increase the responsibility of ports in icebreaking on access and archipelago routes. HELSINGIN SANOMAT reported (2.6.) that Finland achieved its goal in the EU climate package by considering the special conditions of winter shipping. Finland's foreign trade is almost entirely dependent on shipping, and the rise in the cost of … Continue reading It is possible to reduce the cost of icebreaking
Väylänpitovastuun malli lisäisi satamien vastuuta tulo- ja saaristoväylillä. HELSINGIN SANOMAT uutisoi (2.6.) näyttävästi, että Suomi saavutti EU:n ilmastopaketissa tavoitteensa talvimerenkulun erityisolosuhteiden huomioimisessa. Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin riippuvainen merenkulusta, ja talvimerenkulun kustannusten nousu olisi sille kova isku. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt huomiotta, että voisimme vähentää jäänmurron aiheuttamia kustannuksia ulkomaankaupallemme jo nyt, mikäli kohdistaisimme jäänmurron toiminnat tarkemmin. Jäänmurto on … Continue reading Jäänmurron kustannuksia on mahdollista pienentää
Keskkonnasõbraliku meretranspordi arengu toetamiseks on vaja Eesti ja Soome vahelisel laevaliiklusel rakendada ühtseid majanduslikke stiimuleid. Nii Soomes kui ka Eestis on väike, kuid elav ja riiklikult oluline merendusklaster. Üldjoontes on need küll erinevad, kuid toetavad üksteist oskuste, tööjõu ja arendusprojektide kaudu. Paljud Eesti meremehed töötavad Soome laevadel ja vastupidi. Soome laevatehastes pakuvad sageli tööd Eesti … Continue reading Soome ja Eesti merendusklastreid tuleks arendada koostöös
There is a need to introduce common economic incentives to support the development of environmentally friendly maritime transport both in and between Finland and Estonia. Finland and Estonia both have a small but lively and nationally significant maritime clusters. They are different but are linked each other through skills, manpower and development projects. Many Estonian … Continue reading Finnish and Estonian maritime clusters should be developed together
Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämisen tukemiseksi sekä Suomessa ja Virossa että niiden välillä. Suomessa ja Virossa on pieni, mutta vilkas ja valtakunnallisesti merkittävä meriklusteri. Ne ovat erilaisia, mutta liittyvät toisiinsa osaamisen, työvoiman ja kehitysprojektien kautta. Monet virolaiset merimiehet työskentelevät suomalaisilla laivoilla ja päinvastoin. Suomalaisilta telakoilla on usein virolaisia työntekijöitä ja alihankkijoita. Virolaisia merenkulkualan … Continue reading Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä
Martin Stopford, the world’s best known maritime economist wrote in April 2020: “In the next 20 years the maritime industry must rebuild its cargo fleet. If this is done with the radical technologies now available, it will lead to the biggest change in ship design since steam replaced sail in the 19th century.” Shipping has … Continue reading Stricter environmental norms are coming – how can shipping companies cope?
Maailman tunnetuin meriekonomisti Martin Stopford kirjoitti huhtikuussa 2020: ”Seuraavien 20 vuoden aikana merenkulkualan on rakennettava uudelleen rahtilaivastonsa. Jos tämä tehdään nyt saatavilla olevilla radikaaleilla teknologioilla, se johtaa suurimpaan muutokseen laivojen suunnittelussa sitten sen jälkeen, kun purjeet korvattiin höyryllä 1800-luvulla. Merenkululla on pitkä historia välttää yleistä sosiaalista vastuuta. Vielä 50 vuotta sitten laivaliikenteessä käytettiin samaa polttoainetta … Continue reading Tiukemmat ympäristönormit tulossa – miten varustamot selviävät?
Maailma tuntuim majandusteadlane merenduse valdkonnas, Martin Stopford, kirjutas aprillis 2020: "Järgmise 20 aasta jooksul peab merendussektor oma kaubalaevastiku ümber ehitama. Kui seda tehakse praegu kättesaadavate uuenduslike tehnoloogiate abil, toob see kaasa suurima muutuse laevade ehituses alates 19. sajandist, mil purjelaevad asendusid aurulaevadega." Laevandus ei ole allunud pikka aega üldisele ühiskondlikule survele. Näiteks kui veel 50 … Continue reading Rangemad keskkonnanormid on tulemas – kuidas saavad laevandusettevõtted hakkama?
Tales of Talsinki 