Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle, osa II

Hihavakiona voi sanoa, että matkustaja-autolautalla kulkemisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin puolet lentämisen päästöistä. Luvut vaihtelevat kuitenkin merkittävästi, riippuen siitä miten varustamo jakaa päästöjä matkustajien ja rahdin välillä.

Kun laivalla kuljetetaan samanaikaisesti sekä rahtia että matkustajia, on yksikköpäästöjen määrityksessä tehtävä päätös siitä, mikä osa kuljetusvälineen päästöistä lasketaan (allokoidaan) rahdille ja mikä osa matkustajille. Neljä vuotta sitten julkaisin blogin „Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle?“, jossa kerroin, että on olemassa kymmeniä erilaisia perusteltuja tapoja jyvittää matkustaja-autolauttojen päästöt rahdin ja matkustajien välillä.

Neljässä vuodessa maailma on mennyt taas askeleen eteenpäin. Uusia entistä energiatehokkaampia laivoja on tullut liikenteeseen, mutta erityisesti Euroopan Unioni julkaissut periaatteet, joilla laivojen päästöt matkustajien ja rahdin välillä tulee jakaa. Lisäksi kaikki eurooppalaiset varustamot raportoivat päästönsä ja ne ovat kaikkien katsottavissa internetissä (EMSA 2024).

Euroopan unionin mukaan päästöt allokoidaan lastin ja matkustajien välillä (EU 2024): ”Polttoaineen kokonaiskulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen jakamiseen suositellaan standardissa EN 16258190 määriteltyä menetelmää. EN 16258 sallii aluksen kasvihuonekaasujen kokonaismäärän jakamisen matkustaja- ja rahtiosaan jommalla kummalla seuraavista tavoista:

1. Massan mukaan.
2. Alueen mukaan.”

Valitettavasti julkisuudessa ei näy kumpaa menetelmää varustamot ovat käyttäneet. Eli ei ole tietoa käyttävätkö varustamot samaa vai eri menetelmiä – todennäköisesti eri menetelmiä. Tämä tarkoittaa, että niiden ilmoittamat päästöt eivät ole keskenään vertailtavissa.

Kuva 1. Suomesta kulkevien matkustaja-autolauttojen hiilidioksidiekvivalenttipäästöt EU:n tietokannassa vuodelta 2024.

Keräsin kuvaan 1 Suomesta lähtevien matkustaja-autolauttojen julkisuuteen ilmoittamat hiilidioksidiekvivalenttipäästöt vuodelta 2024 ja laskin kuinka suuri osuus on allokoitu matkustajille ja rahdille.

Taulukko kertoi paljon kiinnostavaa:

• Suomesta lähtevien matkustaja-autolauttojen päästöt kokonaisuudessaan merimailia kohden ovat suurin piirein samaa luokkaa (sarake CO2eq emissions per distance). Vain Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivän Aurora Botnian päästöt kokonaisuudessaan ovat noin puolet muiden laivojen päästöistä. Toisaalta Aurora Botnia on pienempi ja kuljettaa vähemmän lastia ja matkustajia matkoillaan, joten päästöt matkustajia ja rahtia kohden ovat samaan luokkaa kuin muilla.
  
• Suurin merkitys sille, kuinka paljon päästöjä matkustajan osaksi tulee on sillä, kuinka varustamo jakaa päästönsä matkustajien ja rahdin välillä (sarake pax share of emissions). Tähän vaikuttaa kumpaa yllä kuvattua laskentatapaa se käyttää sekä tietysti se, kuinka paljon se oikeasti kuljettaa matkustajia ja kuinka paljon rahtia vuodessa.
  
• Hurjimmat erot näkyvät Suomen (Turku/Naantali) ja Ruotsin (Tukholma/Kapellskär) välisessä liikenteessä, jossa Baltic Princess raportoi melkein 90% päästöistään matkustajille ja Viking Grace ja Glory 20%, ja Finnsirius ja Finncanopus vain noin 5 %. Tämä johtaa siihen, että tämän virallisen tietokannan mukaan Baltic Princessillä kulkevien päästöt ovat lähes kymmenkertaiset, kun laiva itse ei kuitenkaan päästä kuin vajaa kaksinkertaisesti verrattuna kilpailijoihinsa.

• Finnair ilmoittaa, että sen päästöt matkustajaa ja lentokilometriä kohden ovat noin 125 g CO2. Kuvan 1 mukaan laivaliikenteen päästöt vaihtelevat 80 g CO2eq / matkustaja 800 g:aan CO2eq / matkustaja. Keskiarvo on kuitenkin samaa luokkaa kuin lentoliikenteessä – ja käyttäen Viking Linen kertoimia se tippuu alle puoleen.

• Tämän perusteella voisi hihavakiona käyttää lukua, että päästöt matkustaja-autolautoilla matkustajaa kohden ovat noin puolet lentämisen päästöistä (huom! Kuvassa 1 päästöt ovat merimailia kohden, eli 1,852 km).

Nämä päästöt ovat kuitenkin vielä alkua. Kansainvälinen päästökauppa ja määräykset tekevät laivojen päästöistä koko ajan kalliimpia, joten on odotettavissa, että Suomen ja ulkomaiden väliseen meriliikenteeseen tulee yhä energiatehokkaampia laivoja, jotka käyttävät yhä päästöttömämpiä polttoaineita. Nämäkin luvut tässä blogissa vanhenevat pian.

Lähteet:

EMSA (2024) MRV – Thetis. https://mrv.emsa.europa.eu/#public/emission-report

EU (2024) The EU ETS and MRV Maritime General guidance for shipping companies Guidance document No. 1, Updated Version, 5 November 2024. https://climate.ec.europa.eu/document/download/31875b4f-39b9-4cde-a4e2-fbb8f65ee703_en?filename=policy_transport_shipping_gd1_maritime_en.pdf