Miltä näyttivät merikuljetusmäärät vuonna 2022?

Vuonna 2022 Suomen ulkomaankauppa merellä oli 95 miljoonaa tonnia. Määrä vaihtelee vuosittain, mutta käytännössä viimeisen 20 vuoden aikana merellä kulkeva ulkomaankauppa on pysynyt samalla tasolla.

Kuva 1. Suomen ulkomaankauppa meritse (lähde: Tilastokeskus, Statfin).

Tästä meritse kulkevasta ulkomaankaupasta noin 10 prosenttia oli kuorma-autoja, 7,5 prosenttia perävaunuja, 12 prosenttia kontteja ja 71 prosenttia kiinteää ja nestemäistä irtolastia. Kulutustavaratuonti ja korkeamman jalostusasteen vienti kulkee yleensä yksiköissä kuten konteissa, kuorma-autoilla tai perävaunuissa. Näistä kontit ovat yleensä tulossa Euroopan ulkopuolelta, kun esimerkiksi Kiinasta, perävaunut suoraan Saksaan tai Puolaan ja kuorma-autot joko Ruotsiin tai Viroon. Sen sijaan raaka-aineet kuten öljy, viljat, malmit, lannoitteet yms. kulkevat irtolasti- tai tankkilaivoissa ja yleensä kulkevat samassa aluksessa koko matkansa eli kaikkialle maailmaan.

Kuva 2. Suomen meriliikenteen kuljetusmuodot 2022 (lähde: Tilastokeskus 2022)

Yksikkölastin osuus on tonneissa mitattuna noin neljäsosa – toisaalta yksikkölasteissa kulkee paljon arvokkaampaa lastia, joten rahassa mitattuna yksikkölastin osuus on paljon suurempi. Kuorma-autoja kulkee käytännössä vain Helsingistä, Hangosta, Naantalista, Turusta ja Vaasasta. Osalla näistä reiteistä kulkee matkustaja-autolauttoja ja osalla roro-aluksia ilman matkustaja.

Kuva 3. Suomen ja ulkomaiden väliset kuorma-autot satamapareittain (lähde: Traficom). Alle 2000 kuorma-auton määrät on jätetty pois kuvasta.

Viron liikenteen toipuminen pandemiasta

Yksikköliikenteessämme suurin yksittäinen liikenne on Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne, joka on kasvanut lähes pysähtymättä viimeiset kolmekymmentä vuotta. Jopa pandemian aikana tavaraliikenne jatkoi kasvua. Liikenne on nopeaa, ja sillä on tiheä frekvenssi, mikä auttaa kuorma-autoyhtiöitä saamaan kalustolleen tehokkaan kierron ja siten paljon tuottoja. Linjalla liikenne jakautuu Helsingin ja Tallinnan väliseen „kaksoiskaupunki“-liikenteeseen, Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen, sekä transitoon, jossa kuorma-autot kulkevat Suomen ja Keski-Euroopan väliä.

Kuva 4. Matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä (lähde: Traficom)

Kuva 5. Kuorma-autoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä (lähde: Traficom)

Kuva 6. Henkilöautoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä (lähde: Traficom)