Onko ammattidiesel ratkaisu raskaan liikenteen nouseviin polttoainekustannuksiin?


Hallitus linjasi helmikuun puolessa välissä määräaikaisista toimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Jotta nämä uudet tuet tukisivat siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen – eivätkä vain pitkitä vaikeita päätöksia – ammattidiesel-järjestelmä tulee rakentaa siten, että se tukee biopolttoaineitten käyttöä – silloin, kun rautatieliikenne ei ole vaihtoehto.

Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja  Euroopassa. Hallitus linjasi helmikuun puolessa välissä määräaikaisista toimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.

Eräs näistä määräaikaista toimista on ammattidieselverojärjestelmän valmistelu eli käytännössä se, että kuorma- ja linja-autoissa käytettävää dieseliä verotetaan muissa ajoneuvoissa käytettävää polttoainetta kevyemmin. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta.

Toimenpide on ilmoitettu kuitenkin vain väliaikaiseksi. Suomi on sitoutunut fossiilittoman liikenteen osalta tiukkoihin ympäristötavoitteisiin: kotimaan liikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Mitä siis tulisi pidemmällä aikavälillä tehdä, jotta raskaan liikenteen kuljetustemme kilpailukyky säilyy samalla kuin kuljetusten hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää ja lopulta luopua niistä? Emmehän me halua, että vientiteollisuutemme joutuu siirtymään pois Suomesta.

Syksyllä 2021 valmistui liikenneministeriön selvitys siitä, miten yhdistetyillä kuljetuksilla, eli suomeksi sanottuna sillä, että siirretään kuljetuksia maanteiltä rautateille, voidaan vähentää raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä (LVM 2021:24). Selvityksessä arvioitiin yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksia ja vaikutuksia liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Riippuen tavaralajien määrästä ja kuljetusten koontialueiden laajuudesta, yhdistetyt kuljetukset vähentäisivät liikenteen hiilidioksidipäästöjä tilastollisen kuljetuspotentiaalin perusteella arvioituna 18 000–30 000 tonnia vuonna 2030. Arviossa toiminta olisi käynnissä kuudella yhteysvälillä.

Raportissa nostetaan esiin, kuin Ruotsi on jo vuosikymmenien ajan kehittänyt määrätietoisesti tavaraliikennettä rautateillään ja onnistunut vähentämään raskaan maantieliikenteen ilmastopäästöjä 25 % vuodesta 2005. Yhdistettyjen kuljetusten kasvun lisäksi tähän on johtanut liikennepolttoaineiden sekoitussuhteiden muutokset (biopolttoaineen osuuden kasvu). Raskaan liikenteen päästöt ovat pienentyneet enemmän kuin koko kotimaisen liikenteen.

Raportissa sanotaan myös, että käyttöön on otettu lukuisia kannustimia: rautateiden rahtikuljetuksia tuetaan ”ekobonuksella” ja ratamaksujen helpotuksia suunnitellaan. Valtio on budjetoinut rautatieyrityksille suunnattua ympäristökompensaatiota 400 MSEK/a vuosille 2021–2025.

Raportin lopuksi todetaan, että yhdistettyjen kuljetusten käynnistäminen vaatii investointeja rataverkkoon, terminaaleihin ja kotimaan liikenteessä uuteen vaunukalustoon. Ulkomaan liikenteen yhdistetyt kuljetukset voidaan kuitenkin käynnistää nykyisellä vaunukalustolla.

Suomessa terminaaliverkoston alku on jo olemassa, mm Oulussa ja Kouvolassa. Rautateittemme kapasiteetti on koko ajan lisääntymässä uusien digitaalisten ohjausjärjestelemien (ERTMS) avulla.

Jotta raskas liikenne pystyisi myös pitkällä aikavälillä olemaan kustannuskilpailukykyinen osa vientikuljetuksiamme, eikä teollisuus siirtyisi ulkomaille, tarvitsemme LVM:n raportin mukaan edellisten lisäksi vielä mukaan operaattorin, joka tuottaa palvelun liiketaloudellisesti kestävästi kuljetusasiakasta ja operaattoria hyödyttäen.

Tavoitteet raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ovat rankkoja. Valtion tukijärjestelmän tulisi tukea raskaan liikenteen siirtymistä rautateille, eikä pysäyttää raskaan liikenteen toiminnan kehitystä nykyisiin toimintamalleihin ja polttoaineisiin. Joka paikkaan raiteita ei kuitenkaan kulje, joten tulemme aina tarvitsemaan myös maantieliikennettä. Sitä varten ammattidiesel tulee rakentaa siten, että se tukee siirtymää biopolttoainesiin silloin, kun rautatieliikenne ei ole vaihtoehto.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s