What can soft values of ports give ​​- how does a port get general acceptance for its operations?

Ports have traditionally been studied using the Anyport model developed by Professor Bird in the 1960s. According to it, the port and the city are born close to each other, for safety reasons often as deep inland as is possible based on the navigability of the archipelago or the river. In the second stage of … Continue reading What can soft values of ports give ​​- how does a port get general acceptance for its operations? →

Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen?

Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista. Birdin mallin toisessa vaiheessa sataman laitureiden, lastinkäsittelytoimintojen ja liikenneyhteyksien kasvu alkaa olla ristiriidassa kaupungin ja sen kasvun kanssa. Satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. … Continue reading Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen? →

Eestist võib saada hoopis «süsiniku käejälje maailmariik»

Tihti kuuleb arvamust, et Eesti ei saa väikeriigina kliimamuutuste ohjeldamiseks midagi ette võtta. Pealegi on eestlasi nii vähe, et isegi kui kogu riik vähendaks kasvuhoonegaaside heitkoguseid nullini, oleks selle globaalne mõju ikkagi tühine. Kas see on tõesti nii? Statistika ütleb, et Hiina ja USA vastutavad ühiselt 45 protsendi ülemaailmse kasvuhoonegaaside heitkoguste eest, neile järgnevad Euroopa … Continue reading Eestist võib saada hoopis «süsiniku käejälje maailmariik» →

Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa

Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia ​​on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin? Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. … Continue reading Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa →

Successful science is made of collaboration

Science is an attempt to systematically understand the world with the help of  different explanations. Science is not the truth but the attempt to find the truth. Young doctorate students often believe that eventually they will find the truth. Little by little, the researchers begin to notice that countless studies have already been  done, and … Continue reading Successful science is made of collaboration →

Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä

Tiede tarkoittaa systemaattista yritystä ymmärtää maailmaa erilaisten selitysten avulla. Tiede ei ole totuus, vaan yritys löytää se totuus. Nuoret tohtoriopiskelijat usein toivovat löytävänsä totuuden tutkimuksillaan. Pikkuhiljaa tutkimustyönsä ohessa he alkavat huomata, että lukemattomia tutkimuksia on jo tehty ja luottamus yhden totuuden löytämiseen romahtaa. Vastus tähän, eli avain menestyksekkääseen tutkimukseen on yhteistyö. Mitä laajemmat verkostot ovat … Continue reading Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä →

Maad ja merd Belgiast Soome

Aprilli alguses viibisin Brüsselis Euroopa Ühendamise Päevade tänavuaastasel seminaril. Konverentsile kogunes üle 3200 osaleja enam kui 80 riigist. Osalesid ministrid, poliitikud, finantsasutused, tööstuse esindajad, transpordisektori sidusrühmad ning Euroopa Komisjon ja sellega seotud ametid. Arutati konkreetseid meetmeid ja jagati häid tavasid jätkusuutliku, aruka ja vastupidava transpordi- ja liikuvusvõrgu loomiseks. Seoses teemaga oli loomulik, et tagasi tuldi … Continue reading Maad ja merd Belgiast Soome →