Kokemuksia maksuttomasta julkisesta liikenteestä

Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastossa oli kirjoitus, jossa haluttiin lisää tietoa maksuttomasta joukkoliikenteestä. Toisessa kotikaupungissani Tallinnassa on ollut Tallinnaan rekisteröityneille asukkaille ilmainen joukkoliikenne vuodesta 2013 asti.Ilmainen joukkoliikenne on ollut taloudellisesti kannattavaa Tallinnalle, mutta ei liikenteellisistä syistä. Se on lisännyt asukkaiden rekisteröitymistä Tallinnan asukkaiksi. Tämän seurauksena valtio palauttaa Tallinnalle verokertymää enemmän kuin joukkoliikenteen muuttamisesta ilmaiseksi aiheutui kuluja. … Continue reading Kokemuksia maksuttomasta julkisesta liikenteestä →

Are cargo ships eutrophicating the Baltic Sea?

This summer we have again had to state the weak situation of the Baltic Sea. Blue-green algae blooms have taken over the beaches. As we know, blue-green algae blooms are caused by the fact that the nutrients they need, especially nitrogen and phosphorus, have flowed into the Baltic Sea too much for decades. To our … Continue reading Are cargo ships eutrophicating the Baltic Sea? →

Rehevöittävätkö rahtilaivat Itämerta?

Tänä kesänä olemme taas joutuneet toteamaan Itämeren heikon tilanteen. Sinileväkukinnot ovat vallanneet rantoja. Kuten tiedämme, sinileväkukinnot johtuvat siitä, että niiden tarvitsemia ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut Itämereen liikaa vuosikymmenien ajan. Iloksemme Itämereen valuva ravinnekuormitus on onnistuttu viimeisen 40 vuoden aikana puolittamaan. Merenpohjassa on kuitenkin ravinteita vielä vuosikymmeniksi levien kasvulle. Sinilevän lisäksi ravinteet aiheuttavat … Continue reading Rehevöittävätkö rahtilaivat Itämerta? →

The rejection decision of the EU CEF-funding of West Railway was expected

The rejection of EU funding does not indicate the financial unprofitability of the project, but, among other things, its suitability for the call of proposals in question. Recently, there has been a discussion (for example HS 29.7.) about why the West Railway did not receive EU support. According to publicly available information, the maturity of … Continue reading The rejection decision of the EU CEF-funding of West Railway was expected →

Hylkäävä päätös Länsiradan EU-rahoitukselle oli odotettavissa

EU-rahoituksen hylkääminen ei kerro hankkeen taloudellisesta kannattamattomuudesta, vaan muun muassa sen sopivuudesta juuri kyseiseen hakuun. Viime aikoina on keskusteltu siitä (esimerkiksi HS 29.7.), miksi Länsirata jäi ilman EU-tukea. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hankkeen kypsyys ei ollut riittävä. Jo keväällä oli tiedossa, että Länsiradan toteutukseen vaadittavat luvat ja rahoitukset eivät olleet vielä valmiita. Hylkäävä päätös oli odotettavissa. EU-hankkeiden … Continue reading Hylkäävä päätös Länsiradan EU-rahoitukselle oli odotettavissa →

Sadamate pehmed väärtused – kuidas saavutada üldine heakskiit sadama tegevusele?

Sadamaid on traditsiooniliselt uuritud professor Birdi poolt 1960ndatel välja töötatud Anyport-mudeli abil. Selle järgi asuvad sadam ja linn üksteise lähedal, ohutuse tagamiseks sageli nii sügaval sisemaal kui võimalik, võttes aluseks saarestiku või jõe laevatatavuse. Birdi mudeli teises etapis algab sadama kaide, lastikäitluse ja transporditeede kasv, mis on vastuolus linna ja selle kasvuga. Sadam kasvab järk-järgult … Continue reading Sadamate pehmed väärtused – kuidas saavutada üldine heakskiit sadama tegevusele? →

What can soft values of ports give ​​- how does a port get general acceptance for its operations?

Ports have traditionally been studied using the Anyport model developed by Professor Bird in the 1960s. According to it, the port and the city are born close to each other, for safety reasons often as deep inland as is possible based on the navigability of the archipelago or the river. In the second stage of … Continue reading What can soft values of ports give ​​- how does a port get general acceptance for its operations? →

Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen?

Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista. Birdin mallin toisessa vaiheessa sataman laitureiden, lastinkäsittelytoimintojen ja liikenneyhteyksien kasvu alkaa olla ristiriidassa kaupungin ja sen kasvun kanssa. Satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. … Continue reading Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen? →