Professor Ulla Tapaninen's blog
Internetin syvyyksistä löytyy jos jonkinmoista vinkkiä elämän haasteisiin. Muutama viikko sitten sain luettavakseni ohjeen, miten löytää sopiva kumppani nettideittailussa: kysymällä mitä mieltä toinen on Jones’ Actista. Kyseinen äksyily oli saanut lähes 700 000 näyttöä ja yli 6 000 tykkäystä. Mikä on tuo Jones Act ja miksi kirjoitan siitä merenkulun blogiin? Tiivistäen Yhdysvaltojen Jones Act on … Continue reading Jones Act iskurepliikkinä
Today, there was a piece of opinion in the main Finnish newspaper Helsingin Sanomat asking for more information about free public transport. In my other hometown, Tallinn, there has been free public transport for residents registered in Tallinn from 2013. Free public transport has been financially profitable for Tallinn, but not for reasons of traffic. … Continue reading Experiences on free public transport
Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastossa oli kirjoitus, jossa haluttiin lisää tietoa maksuttomasta joukkoliikenteestä. Toisessa kotikaupungissani Tallinnassa on ollut Tallinnaan rekisteröityneille asukkaille ilmainen joukkoliikenne vuodesta 2013 asti.Ilmainen joukkoliikenne on ollut taloudellisesti kannattavaa Tallinnalle, mutta ei liikenteellisistä syistä. Se on lisännyt asukkaiden rekisteröitymistä Tallinnan asukkaiksi. Tämän seurauksena valtio palauttaa Tallinnalle verokertymää enemmän kuin joukkoliikenteen muuttamisesta ilmaiseksi aiheutui kuluja. … Continue reading Kokemuksia maksuttomasta julkisesta liikenteestä
This summer we have again had to state the weak situation of the Baltic Sea. Blue-green algae blooms have taken over the beaches. As we know, blue-green algae blooms are caused by the fact that the nutrients they need, especially nitrogen and phosphorus, have flowed into the Baltic Sea too much for decades. To our … Continue reading Are cargo ships eutrophicating the Baltic Sea?
Tänä kesänä olemme taas joutuneet toteamaan Itämeren heikon tilanteen. Sinileväkukinnot ovat vallanneet rantoja. Kuten tiedämme, sinileväkukinnot johtuvat siitä, että niiden tarvitsemia ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut Itämereen liikaa vuosikymmenien ajan. Iloksemme Itämereen valuva ravinnekuormitus on onnistuttu viimeisen 40 vuoden aikana puolittamaan. Merenpohjassa on kuitenkin ravinteita vielä vuosikymmeniksi levien kasvulle. Sinilevän lisäksi ravinteet aiheuttavat … Continue reading Rehevöittävätkö rahtilaivat Itämerta?
The rejection of EU funding does not indicate the financial unprofitability of the project, but, among other things, its suitability for the call of proposals in question. Recently, there has been a discussion (for example HS 29.7.) about why the West Railway did not receive EU support. According to publicly available information, the maturity of … Continue reading The rejection decision of the EU CEF-funding of West Railway was expected
EU-rahoituksen hylkääminen ei kerro hankkeen taloudellisesta kannattamattomuudesta, vaan muun muassa sen sopivuudesta juuri kyseiseen hakuun. Viime aikoina on keskusteltu siitä (esimerkiksi HS 29.7.), miksi Länsirata jäi ilman EU-tukea. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hankkeen kypsyys ei ollut riittävä. Jo keväällä oli tiedossa, että Länsiradan toteutukseen vaadittavat luvat ja rahoitukset eivät olleet vielä valmiita. Hylkäävä päätös oli odotettavissa. EU-hankkeiden … Continue reading Hylkäävä päätös Länsiradan EU-rahoitukselle oli odotettavissa
Sadamaid on traditsiooniliselt uuritud professor Birdi poolt 1960ndatel välja töötatud Anyport-mudeli abil. Selle järgi asuvad sadam ja linn üksteise lähedal, ohutuse tagamiseks sageli nii sügaval sisemaal kui võimalik, võttes aluseks saarestiku või jõe laevatatavuse. Birdi mudeli teises etapis algab sadama kaide, lastikäitluse ja transporditeede kasv, mis on vastuolus linna ja selle kasvuga. Sadam kasvab järk-järgult … Continue reading Sadamate pehmed väärtused – kuidas saavutada üldine heakskiit sadama tegevusele?
Tales of Talsinki 