Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle, osa II

Hihavakiona voi sanoa, että matkustaja-autolautalla kulkemisen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin puolet lentämisen päästöistä. Luvut vaihtelevat kuitenkin merkittävästi, riippuen siitä miten varustamo jakaa päästöjä matkustajien ja rahdin välillä. Kun laivalla kuljetetaan samanaikaisesti sekä rahtia että matkustajia, on yksikköpäästöjen määrityksessä tehtävä päätös siitä, mikä osa kuljetusvälineen päästöistä lasketaan (allokoidaan) rahdille ja mikä osa matkustajille. Neljä vuotta sitten julkaisin … Continue reading Mitkä ovat lauttaliikenteen päästöt matkustajalle, osa II →

Miksi merenkulkuala on vihreän siirtymän edelläkävijä?

Viime aikoina on useammassa yhteydessä nostettu esiin huoli, että teollisuuden vihreä siirtymä on – jollei peruttu – niin ainakin lykätty. YK:n ilmastokokous keväällä oli pettymys monelle. Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Suomikin vähentänyt liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Entä merenkulku? Merenkulku on, ehkä yllättäen, yhä tiukentanut tavoitteitaan luopua fossiilisista polttoaineista. Huhtikuussa 2025 tehdyn päätöksen mukaan, merenkulku on ensimmäinen … Continue reading Miksi merenkulkuala on vihreän siirtymän edelläkävijä? →

Kaupunkien pitää antaa tilaa uudelle yritystoiminnalle

Etätyö, nettikauppa ja taloudellinen taantuma tuovat haasteita kaupunkien kilpailukyvylle. Kaupunkeihin tarvitaan voimakasta elinkeinopolitiikkaa. Joskus aikoinaan kaupunkien elinkeinopolitiikaksi ehkä riitti, kun laittoi kaavaan alueen, jossa luki ”yritysalue” ja sitten toivoi, että sinne tulisi yrityksiä. Tänään kilpailu on kovaa, ja kaupunkien pitää sekä houkutella uusia yrityksiä että pitää nykyiset elinvoimaisina. Haasteena on yritystoiminnan jatkuva muutos. Pitäisikö suojella … Continue reading Kaupunkien pitää antaa tilaa uudelle yritystoiminnalle →

Mitä voimme oppia Ukrainan sodasta meriliikenteen osalta?

Vaikka sodan riski Itämeren alueella on pieni, Ukrainasta kannattaa ottaa opiksi: monipuoliset ratkaisut auttavat pitämään toimitusketjut toiminnassa kriisitilanteissakin. Itämerellä tapahtuvan sodan todennäköisyys on pieni, mutta meidän tulee joka tapauksessa ottaa sen mahdollisuus huomioon. Ukrainan meriliikenne eroaa paljon Itämeren tilanteesta, eikä sitä voi suoraan kopioida. Ukrainan esimerkki opettaa meille, ettei ole yhtä tapaa varautua merisodan aiheuttamiin … Continue reading Mitä voimme oppia Ukrainan sodasta meriliikenteen osalta? →

Kauppasodassa kaikki häviävät – toimitusketjujen uudelleenrakentaminen vie vuosia

”Valitettavasti, vaikka Trump peruisi kaikki tullinsa, vahinko on jo tapahtunut.” Tämän vuoden alussa julkaistussa haastattelussa pohdin muun muassa rahtivolyymien kehitystä kuluvana vuonna. Totesin, että kristallipalloni on sumea, mutta turbulenssia tulee riittämään. Hurjimmissakaan kuvitelmissani en kuitenkaan olisi uskonut, että Trump aiheuttaisi maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman ja rahtimarkkinoiden – jollei romahduksen, niin ainakin merkittävän laskun. Mitä on siis tapahtunut tammikuun … Continue reading Kauppasodassa kaikki häviävät – toimitusketjujen uudelleenrakentaminen vie vuosia →

Trump aiheuttaa kriisin Itämeren merenkululle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti kansainväliselle kaupalle 10-50 prosentin tullit, joihin monet maat vastaavat samalla tavalla. Miten Trumpin päätös vaikuttaa Itämeren merenkulkuun? Nyt asetetut tullit ovat vähintään 10 prosenttia Yhdysvaltoihin saapuville ulkomaisille tuotteille, 20 prosenttia EU:n tuotteille ja jopa yli 50 prosenttia kiinalaisille tuotteille. Tulleilla on suuri vaikutus Yhdysvaltoihin suuntautuvaan ja Yhdysvaltoihin suuntautuvaan kauppaan, mutta … Continue reading Trump aiheuttaa kriisin Itämeren merenkululle →

EU asettaa haasteita satamille, miten ne selviävät?

EU kiristää vaatimuksia satamille. Suomessa on satamakapasiteettia kaksikertaisesti tarvittava määrä, eivätkä satamien käsittelemät tonnimäärät ole nousussa. Huoltovarmuustarpeeseenkaan ei voi vedota. Onko edessä joidenkin satamien alasajo? EU:lta keppiä ja porkkanaa satamien kehittämiseen Euroopan unionin liikennepolitiikan keskiössä on TEN-T-verkon rakentaminen. Sen tavoitteena on mahdollistaa tavaroiden ja henkilöiden turvallinen ja kestävä liikkuminen sekä luoda saumattomat liikenneyhteydet naapurimaiden kanssa. … Continue reading EU asettaa haasteita satamille, miten ne selviävät? →

Tulisiko Suomenkin arvioida väylämaksujen suuruus ja kohdistuvuus kokonaan uudestaan?

Suomen väylämaksut ovat Itämeren alueen korkeimmat. Lisäksi maksujen kohdentuminen on epäoikeudenmukaista: osa maahamme saapuvista aluksista maksaa erittäin suuria väylämaksuja, kun taas toiset selviävät huomattavasti pienemmillä maksuilla riippumatta väylänpidon palvelujen käytöstä. Naapurimaamme Ruotsi siirtyi jo vuosikymmeniä sitten ympäristöperustaiseen väylämaksuun ja nyt Viro seuraa perässä. Mitä ovat väylämaksut? Suomen satamiin saapuva laiva maksaa valtiolle väylämaksua. Maksun suuruus … Continue reading Tulisiko Suomenkin arvioida väylämaksujen suuruus ja kohdistuvuus kokonaan uudestaan? →