Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa

Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin? Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. … Continue reading Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa →

Successful science is made of collaboration

Science is an attempt to systematically understand the world with the help of different explanations. Science is not the truth but the attempt to find the truth. Young doctorate students often believe that eventually they will find the truth. Little by little, the researchers begin to notice that countless studies have already been done, and … Continue reading Successful science is made of collaboration →

Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä

Tiede tarkoittaa systemaattista yritystä ymmärtää maailmaa erilaisten selitysten avulla. Tiede ei ole totuus, vaan yritys löytää se totuus. Nuoret tohtoriopiskelijat usein toivovat löytävänsä totuuden tutkimuksillaan. Pikkuhiljaa tutkimustyönsä ohessa he alkavat huomata, että lukemattomia tutkimuksia on jo tehty ja luottamus yhden totuuden löytämiseen romahtaa. Vastus tähän, eli avain menestyksekkääseen tutkimukseen on yhteistyö. Mitä laajemmat verkostot ovat … Continue reading Menestyvä tiede syntyy yhteistyöstä →

Maad ja merd Belgiast Soome

Aprilli alguses viibisin Brüsselis Euroopa Ühendamise Päevade tänavuaastasel seminaril. Konverentsile kogunes üle 3200 osaleja enam kui 80 riigist. Osalesid ministrid, poliitikud, finantsasutused, tööstuse esindajad, transpordisektori sidusrühmad ning Euroopa Komisjon ja sellega seotud ametid. Arutati konkreetseid meetmeid ja jagati häid tavasid jätkusuutliku, aruka ja vastupidava transpordi- ja liikuvusvõrgu loomiseks. Seoses teemaga oli loomulik, et tagasi tuldi … Continue reading Maad ja merd Belgiast Soome →

By land and sea from Belgium to Finland

At the beginning of April, I was in Brussels for this year's Connecting Europe Days seminar. More than 3,200 participants from more than 80 countries gathered at the conference. Ministers, politicians, financial institutions, industry representatives, transport stakeholders and the European Commission and related agencies participated. Concrete actions were discussed and good practices were shared to … Continue reading By land and sea from Belgium to Finland →

Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen

Olin huhtikuun alussa Brysselissä tämän vuoden Connecting Europe Days -seminaarissa. Konferenssiin kokoontui yli 3 200 osallistujaa yli 80 maasta. Ministereitä, poliitikkoja, rahoituslaitoksia, teollisuuden edustajia, liikennealan sidosryhmiä sekä Euroopan komissio ja siihen liittyvät virastot osallistuivat. Keskusteltiin konkreettisista toimista ja jaettiin hyviä käytäntöjä kestävän, älykkään ja varman liikenne- ja liikkumisverkoston luomiseksi. Brysselistä oli luontevaa palata kotiin maata … Continue reading Maata ja merta pitkin Belgiasta Suomeen →

How did Finnish sea transport volumes look like in 2023?

Finland's economy is highly dependent on world trade. Due to its geographical location, sea transport is the most significant form of transport in Finland - especially now that trade with Russia has decreased considerably. In 2023, the Finnish foreign trade was just under 230 billion euros, of which almost exactly half was imports and half … Continue reading How did Finnish sea transport volumes look like in 2023? →

Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023?

Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti. Ulkomaankauppamme oli vuonna 2023 vajaa 230 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista noin vajaa kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut … Continue reading Miltä Suomen merikuljetusten volyymit näyttivät vuonna 2023? →