Mitä voimme oppia Ukrainan sodasta meriliikenteen osalta?

Vaikka sodan riski Itämeren alueella on pieni, Ukrainasta kannattaa ottaa opiksi: monipuoliset ratkaisut auttavat pitämään toimitusketjut toiminnassa kriisitilanteissakin.

Itämerellä tapahtuvan sodan todennäköisyys on pieni, mutta meidän tulee joka tapauksessa ottaa sen mahdollisuus huomioon. Ukrainan meriliikenne eroaa paljon Itämeren tilanteesta, eikä sitä voi suoraan kopioida. Ukrainan esimerkki opettaa meille, ettei ole yhtä tapaa varautua merisodan aiheuttamiin riskeihin, mutta useilla eri toimenpiteillä toimitusketjut voidaan ainakin osaksi pitää yhä käynnissä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti huomattavasti Ukrainan merikuljetuksiin. Valitettavasti iso osaa maan meriliikennetilastoista ei kuitenkaan ole annettu julkisuuteen vuoden 2021 jälkeen. Tietoa löytyy kuitenkin erilaisista raporteista ja internetin syövereistä, ja voimme tarkastella, millä tavoin Ukrainan meritse kulkeva ulkomaankauppa on selviytynyt sodasta. Tässä artikkelissa en tarkastele varsinaisia sotatoimia.


Ukraina merenkulkumaana ennen sotaa

Ennen sotaa merkittävin osa Ukrainan meriliikenteestä oli viljan ja malmin vientiä. Muu Ukrainan ulkomaankauppa kulki pääasiassa teillä ja rautateillä. Näistä tieliikenne oli tavaran arvolla mitattuna merkittävin kuljetusmuoto.

Vuonna 2021 Ukrainan satamien kautta kulki kokonaisuudessaan 153 miljoonaa tonnia lastia ja maan satamissa kävi noin 10 000 alusta. Ukrainan satamakäynneistä noin kolme neljäsosaa oli kuivaa irtolastia kuljettavia aluksia, jotka veivät pääasiassa maissia, vehnää, rautamalmia ja terästä. Konttilaivoja ja ro-aluksia oli Ukrainan laivakäynneistä vain noin 7 prosenttia kumpaakin.

Ukrainan oma tonnisto on ollut pieni suhteessa ulkomaankaupan määrään. Ukrainan meriliikennettä on hoitanut sekä ennen sotaa että sodan aikana mukavuuslippumaiden alukset, kuten Liberian, Panaman, Marschallin saarten ja Maltan lippujen alla kulkevat alukset.

Meriliikenne sodan aikana

Venäjän hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022. Sodan aikana noin 40 kauppa-alusta on vaurioitunut. Aluksiin kohdistuneiden iskujen kiivain vaihe ajoittui hyökkäyssodan kahteen ensimmäiseen kuukauteen. Sen jälkeen merisodankäynti on pysynyt melko vähäisenä. Venäjä kuitenkin kiihdytti ohjusiskuja Ukrainan satamiin hetkellisesti syksyllä 2024 ja myös maaliskuussa 2025.  Mustallamerellä ja erityisesti Ukrainan vesialueilla on esiintynyt ajelehtivia merimiinoja.

Sodan alun jälkeen Ukrainan meriliikenne lähestulkoon pysähtyi, ja liikennettä siirtyi saman tien entistä enemmän raide- ja maantieliikenteen. Pian sen jälkeen myös pienten alusten liikenne Tonavan satamiin kasvoi nopeasti.

Liikenne Ukrainan merisatamiin alkoi uudelleen Mustanmeren viljasopimuksen tultua voimaan heinäkuussa 2022. Venäjän irtauduttua viljasopimuksesta heinäkuun lopulla 2023 liikenne Ukrainan merisatamiin loppui jälleen muutamaksi kuukaudeksi. Loppuvuonna 2023 meriliikenne saatiin ohjattua Romanian rannikon suojatulle käytävälle.

Vuosina 2022 ja 2023 Ukrainan satamien kautta kuljetettiin noin jo 60 miljoonaan tonnia eli 40% ennen sotaa kuljetetuista volyymeistä. Vuonna 2024 meriliikenteen volyymit nousivat jopa lähelle 100 miljoonaa tonnia (65 % aiemmista volyymeista). Kontti- ja roro -liikenne Ukrainaan on ollut lähestulkoon pysähdyksissä sodan alkamisen jälkeen.

Meriliikenteen jatkuvuudelle merivakuutusten hinta on erittäin tärkeää. Venäjän ja Ukrainan merialueet määriteltiin jo maaliskuun 2022 alussa sotariskialueiksi, ja alueella liikennöivien alusten vakuutusten hinta nousi huomattavasti. Koska Ukraina on maailmantaloudessa merkittävä viljanviejämaa, suuret laivavakuuttajat ovat tarjonneet syksystä 2023 alkaen alusten ja lastien sotariskivakuutusta huomattavasti markkinahintoja edullisemmin, tosin kuitenkin kalliimpina kuin rauhan aikaan.

Miten kauppamerenkulku on voinut toimia sotaa käyvässä maassa?

Yhteenvetona Ukrainan kaupallinen merenkulun jatkuminen on perustunut siis viiteen eri tekijään

1) Uudelleenreitittäminen muiden maiden satamien kautta: Ukraina on lähettänyt viljaa toukokuusta 2022 lähtien rautateitse, maanteitse ja proomuilla Romaniaan Tonavan satamiin tai Constancan merisatamaan.

2) Sopimukset: Heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2023 välissä oli voimassa niin sanottu viljasopimus, johon Venäjäkin oli sitoutunut.

3) Muiden maiden aluevesien käyttö: Elokuusta 2024 Ukrainan vientilaivat ovat kulkeneet Romanian ja Bulgarian aluevesillä rannikkoa pitkin.

4) Kestävä infrastruktuuri: Ukrainan satamien vahingot ovat olleet suhteellisen vähäisiä laajoista ohjus- ja drooni-iskuista huolimatta.

5) Kohtuulliset vakuutusmaksut: Ulkomaisten laivanvakuuttajien tarjoama merivakuutusten kohtuullinen taso syksystä 2023 alkaen.

Käytännön tasolla ukrainalaiset yritykset ovat sopeutuneet sotatilan vaikeuttamaan logistiikkaan käyttämällä vaihtoehtoisia reittejä (muiden maiden satamia, Tonava satamia, tieliikennettä), houkuttelemalla kuljettajia muista maista ja ennen kaikkea jatkuvalla uusien kuljetusmahdollisuuksien kartoituksella.

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu aiemmin Taltechin mielipidefoorumissa Trialoogissa viroksi 10.6.2025.

Leave a comment