Suomen talous on erittäin riippuvainen maailmankaupasta. Maantieteellisestä sijainnista johtuen merikuljetukset ovat merkittävin kuljetusmuotomme – erityisesti nyt kun kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt huomattavasti.
Ulkomaankauppamme oli vuonna 2024 230 miljardia euroa, josta melkein tasan puolet oli tuontia ja puolet vientiä. Tästä viennistä ja tuonnista noin vajaa kolmasosa on palveluita. Palveluista merkittävimpiä ovat ICT-palvelut, liike-elämän palvelut kuten suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikkapalvelut, kuljetuspalvelut. Palvelutuontiin lasketaan mukaan myös matkailu.
Kun katsotaan koko ulkomaankauppaa sen arvon mukaan (€) merikuljetusten osuus sekä viennissä että tuonnissa on noin puolet, ja muiden kuljetusmuotojen osuus on huomattavasti pienempi. Lentoliikenteen osuus on 8 prosenttia.
Kuva 1. Suomen vienti ja tuonti eri kuljetusmuodoilla (Lähde: Tilastokeskus ja Tulli, 2025). Muut sisältää mm sähkön ja itsenäisesti kulkevat myydyt alukset sekä tilastoeron rahavirtojen ja tavaravirtojen erosta johtuen.
Meritse kulkeva Suomen vienti ja tuonti ovat nyt laskusuunnassa. Vienti (41 miljoonaa tonnia) on tippunut vuoden 2010 tasolle ja tuonti (45 miljoonaa tonnia) on tippunut vuoden 2020-21 tasolle, sitä ennen tuonti oli näin alhaalla aiemmin vuonna 2009. Merikuljetusten määrä kaikkiaan 85 miljoonaa tonnia on ollut tällä tasolla viimeksi vuonna 2009.
Kuva 2. Suomen meritse kulkevan ulkomaankaupa kehitys 1970-2024 (tonnia). Lähde: Tilastokeskus
Tästä meritse kulkevasta ulkomaankaupasta noin 11 prosenttia oli kuorma-autoja, 7 prosenttia irtoperiä, 12 prosenttia kontteja ja 70 prosenttia kiinteää ja nestemäistä irtolastia.
Kulutustavaratuonti ja korkeamman jalostusasteen vienti kulkee yleensä yksiköissä kuten konteissa, kuorma-autoissa tai irtoperissä. Näistä kontit tulevat yleensä Euroopan ulkopuolelta, kuten esimerkiksi Kiinasta, perävaunut suoraan Saksasta ja kuorma-autot joko Ruotsista tai Virosta. Sen sijaan raaka-aineet kuten öljy, viljat, malmit, lannoitteet kulkevat irtolasti- tai tankkilaivoissa eli yleensä samassa aluksessa koko matkansa ja liikkuvat näin kaikkialle maailmassa.
Kuva 3. Suomen meriliikenteen kuljetusmuodot 2023. Lähde: Tilastokeskus
Suomen satamien kokoa voidaan mitata monella tavalla. Lastin arvolla mitattuna Helsinki on Suomen suurin satama, ja sen kautta kulkee suurin osa kalliimmasta yksikkötavarasta. Lastin määrällä mitattuna Sköldvik on omassa luokassaan, seuraavana Helsinki ja sitten HaminaKotka .
Kuva 4. Suomen suurimmat satamat lastin määrällä mitattuna. Lähde: Tilastokeskus
Kaikkein arvokkain lasti kulkee kuorma-autoissa ja rekoissa meren yli. Niitä lastataan käytännössä vain Helsingistä, Naantalista, Turusta ja Vaasasta. Osalla näistä reiteistä kulkee matkustaja-autolauttoja ja osalla roro-aluksia ilman matkustaja. Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne on tässä liikennesektorissa ylivoimainen, melkein kaksi kolmasosaa raskaasta liikenteestä tulee Suomeen Vuosaaren tai Länsisataman kautta. Myös Turun ja Naantalin satamat ovat merkittäviä kuorma-autoliikenteen reittejä.
Kuva 5. Suomen ja ulkomaiden välinen meritse kulkeva kuorma-autoliikenne satamapareittain. Alle 10 000 auton lukumäärät on jätetty pois tilastosta. Lähde: Traficom.
Vuonna 2024 Suomen rajat ylitti noin miljoona kuorma-autoa. Kuva 6 näyttää maarajojen osuuden rajat ylittäneestä kuorma-autoliikenteestä vuonna 2024. Pohjoisen Lapin liikenteen osuus on merkittävä. Kuvaan on yhdistetty seuraavat rajanylityspaikat: Kilpisjärvi, Aavasaksa, Kivilompolo, Karesuvanto, Kolari, Näätämö, Karigasniemi, Pello, Utsjoki, Nuorgam ja Muonio.
Kuva 6. Suomen kuorma-autoliikenne rajajojen yli (Lähde: Tulli, 2025)
Viron-liikenteen volyymit eivät ole vielä pandemiaa edeltävällä kasvu-uralla. Matkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet ja kuorma-autoliikenteen osalta liikennemäärät ovat pysyneet tasaisena.
Kuva 7. Helsingin ja Tallinnan välinen kuorma-autoliikenne 1993-2024. Vuosaaresta oli jo 2015 alkaen ro-ro liikennettä Viron Muugaan, mutta Traficomin tilastot erottivat ne vasta 2019 alkaen. Lähde: Traficom ja sen edeltäjät.
Kuitenkin Viron-liikenteen kasvu kokonaisuudessaan viime vuosikymmeninä on ollut hämmästyttävää. Liikenne on nopeaa, ja sillä on tiheä frekvenssi, mikä auttaa kuljetusyhtiöitä saamaan kalustolleen tehokkaan kierron ja siten paljon tuottoja. Linjalla liikenne jakautuu Helsingin ja Tallinnan väliseen ”kaksoiskaupunki”-liikenteeseen, Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen, sekä transitoon, jossa kuorma-autot kulkevat Suomen ja Keski-Euroopan väliä.
Kuva 8. Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajaliikenne 1993-2024 (Lähde: Traficom ja sen edeltäjät)
Kuva 9. Helsingin ja Tallinnan välinen henkilöautoliikenne 1993-2024 (Lähde: Traficom ja sen edeltäjät)
Tales of Talsinki 