Ainoa tapa, jolla varustamot voivat olla kilpailukykyisiä tulevaisuuden merenkulkumarkkinoilla, on valmistaa toimintansa ja laivastonsa sopeutumaan vihreään siirtymään. Aluksia koskevat määräykset, uudet polttoaineet ja rahoittajien vaatimukset vaativat varustamoilta uuden teknologian ja polttoainevaihtoehtojen ymmärtämistä.
Kansainkulun merenkulkujärjestö (IMO) asetti vuonna 2023 tavoitteeksi merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen noin nollaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Euroopan parlamentti päätti heinäkuussa 2023 meriliikenteen Fit for 55 -paketista, joka säätelee hiilipitoisuutta. laivaliikenteen polttoaineiden, polttoaineen jakelun ja verotuksen osalta ja lisätä merenkulun osaksi päästökauppajärjestelmää.
Määräykset
Ensimmäiset kansainväliset määräykset merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseksi annettiin yli kymmenen vuotta sitten (EEDI). Vuonna 2011 IMO:n asetti tavoitteet, että uusien laivojen rakenne tulee suunnitella siten, että laivojen polttoaineenkulutus ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Vuonna 2021 IMO asetti vastaavan vaatimuksen myös olemassa oleville samanlaisille (EEXI).
Vuonna 2021 IMO hyväksyi CII:n eli hiiliintensiteettiindikaattorin. CII:n mukaan aluksen on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöt kuljetussuoritetta kohden. Kaikki nämä määräykset tiukentuvat vähitellen pakottaen varustamot olemaan yhä energiatehokkaampia.
Alusten energiatehokkuutta parantavia menetelmiä ovat muun muassa: rungon suunnitteluparametrien muuttaminen; propulsiojärjestelmän optimointi; hybridijärjestelmät ja vaihtoehtoiset energialähteet, kuten akseligeneraattorit ja kaasuturbiinit; aluksen rungon säännöllinen puhdistus, moottorin ja potkurien optimointi; hukkalämmön talteenotto; maasähkö; hybridi-akku-diesel käyttövoima; polttokennot; tuulivoima; aurinkosähköjärjestelmä; ja vetypolttokennot. Lisäksi energian kulutusta voidaan vähentää operatiivisesti, kuten laskemalla aluksen nopeutta, paremmalla reitityksellä tai laivan trimmin optimoinnilla.
EU on myös määrännyt, että merellä käytettävä polttoaineen vuotuinen laskennallinen hiilipitoisuus pienenee. Tämä FuelEU Maritime tarkoittaa, että osa käytettävästä polttoainesta on biopolttoaineita tai muita uusia ei-fossiilisia polttoaineita, kuten metanolia. Myös tämä määräys tiukentuu vähitellen, ja sillä on merkittävä vaikutus merenkulkuun.
Uusista vaihtoehtoisista polttoaineista sähkö on todennäköisin ratkaisu lyhyille matkoille, mutta pitemmille matkoille suunnitellaan erilaisia vetypohjaisia polttoaineita, kuten metanolia ja ammoniakkia. Nykyään laivoissa on usein moottoreita, joita voidaan käyttää useita eri polttoaineita. Moni moottori käyttää fossiilisia nestemäisiä polttoaineita, mutta lisäksi mm. kaasua, LNG:tä tai muita nesteitä, tai sähköä.
Markkinapohjaiset ohjauskeinot
Tänä vuonna otettiin käyttöön markkinapohjainen valvontatyökalu, ETS, joka tarkoittaa päästökauppajärjestelmää. Päästökauppa tarkoittaa, että operaattorin on vuoden jälkeen palautettava päästöoikeuksia kattamaan päästönsä tai sille määrätään kovia sakkoja. Jos yritys vähentää päästöjään enemmän kuin sillä on päästöoikeuksia, se voi käyttää ylimääräiset päästöoikeudet omien tarpeidensa kattamiseen tai myydä ne toiselle toimijalle, joka tarvitsee lisää päästöoikeuksia. Vuonna 2024 varustamoiden on ostettava päästöoikeuksia 40 prosentille päästöistään. Tilanne kiristyy seuraavina vuosina, ja vuonna 2027 oikeudet on ostettava 100 % päästöistä.
Tulokset
On osoitettu, että uusien alusten energiatehokkuus on parantunut, kun varustamot ovat sopeutuneet EEDI-määräyksiin. Samalla investoinnit ovat säästäneet varustamoiden kustannuksia. Sähköistäminen voi olla monessa taloudellisesti edullista, mutta muut ei-fossiiliset polttoaineet ovat vielä nykyisin paljon kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uudella ympäristösääntelyjärjestelmällä on monia puolia. Energiatehokkuustoimenpiteet alentavat kustannuksia, kun taas siirtyminen uusiin ei- tai vähähiilisiin polttoaineisiin kuljetuksessa lisää kuljetusten kuluja. äästökauppajärjestelmä myös antaa varustamoille vapauden valita päästöjen vähentämisen tai uusien päästöoikeuksien ostamisen välillä.
Lisäksi on huomattava, että laivarahoittajat vaativat, että heidän rahoittamansa laivojen tulee olla tuottavia ja kilpailukykyisiä vuosikymmeniä. Tämä tarkoittaa, että rakennettavalle vanhanaikaiselle ei-energiatehokkaalle alukselle, joka toimii vain fossiilisilla polttoaineilla, ei ole helppoa enää saada rahoitusta.
Ainoa tapa, jolla varustamot voivat olla kilpailukykyisiä tulevaisuuden merenkulkumarkkinoilla, on valmistaa toimintansa ja laivastonsa sopeutumaan vihreään siirtymään. Aluksia koskevat määräykset, uudet polttoaineet ja rahoittajien vaatimukset vaativat varustamoilta uuden teknologian ja polttoainevaihtoehtojen ymmärtämistä.
Tämä kirjoitus on julkaistu Baltic Rim Economies -lehdessä 3/2024 englanniksi.
Photo: Kaj Hagros
Tales of Talsinki 