EU-rahoituksen hylkääminen ei kerro hankkeen taloudellisesta kannattamattomuudesta, vaan muun muassa sen sopivuudesta juuri kyseiseen hakuun.
Viime aikoina on keskusteltu siitä (esimerkiksi HS 29.7.), miksi Länsirata jäi ilman EU-tukea. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hankkeen kypsyys ei ollut riittävä.
Jo keväällä oli tiedossa, että Länsiradan toteutukseen vaadittavat luvat ja rahoitukset eivät olleet vielä valmiita. Hylkäävä päätös oli odotettavissa.
EU-hankkeiden arviointi perustuu erittäin tiukkaan kriteeristöön. Sen pohjalla ovat EU:n ohjeistukset ja työohjelmat, mutta käytännössä jokaisella hakukierroksella on lisäksi erittäin tarkkoja juuri siihen hakuun kohdistuvia kriteerejä, joiden perusteella hankkeita arvioidaan.
EU-rahoituksen hylkääminen ei kerro hankkeen taloudellisesta kannattamattomuudesta, vaan muun muassa sen sopivuudesta juuri kyseiseen hakuun, hankkeen kypsyydestä ja hakemuksen laadusta. Kannattavuuden arvioinnissa suuri vaikutus on muun muassa hankkeen ennustetulla tulevaisuuden kysynnällä ja ympäristönäkökulmilla.
Monet hyvät hankkeet jäävät rahoittamatta, koska eivät osu juuri sillä kertaa haun kriteeristöön. Lisäksi haku voi olla auki hankkeen kannalta liian varhain, jolloin vaadittavia selvityksiä ja lupia ei ole vielä saatavilla, tai liian myöhään, jolloin hanke on jo käynnissä.
Suomen ei tule antaa EU-rahoituksen saamisen vaikuttaa liiaksi liikennepolitiikkaansa, vaan meidän tulee toteuttaa omat hankkeemme omien tavoitteittemme mukaisesti. Lisäksi on huomattava, että EU:sta saatava enimmäistuki rakentamiseen on 30 prosenttia ja suunnitteluun 50 prosenttia, loput on maksettava itse.
Toisaalta maassamme tulee olla riittävästi osaamista, jotta tilaisuuden tullen rahoitusta osataan hakea oikeaan aikaan ja oikeilla kriteereillä.
Ulla Tapaninen
professori, toiminut CEF-hankkeiden ulkopuolisena arvioijana vuodesta 2018
Helsinki
Tales of Talsinki 