Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin?
Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. Viron osuus ei ole edes prosenttia maailman päästöistä.
Jos tarkastellaan lukuja tarkemmin, virolaisen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2021 keskimäärin 6,2 tonnia, kun maailman keskiarvo oli vain 4,5 tonnia henkilöä kohden. Tässä kohtaa on syytä korostaa, että Viron kehitys itsenäistymisen jälkeen on ollut vaikuttava, sillä kokonaisuutena Viron kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet vuoden 1990 yli 36 MtCO2eq:sta (36 CO2ekvivalenttitonnia) vain 9 MtCO2eq:iin vuonna 2022. .
Tämä on upea saavutus! Ja kuten kaikki tietävät ja näkevät, elintaso Virossa on samaan aikaan kohonnut valtavasti. Juuri uudet teknologiat ovat tuoneet uusia ratkaisuja, jotka ovat auttaneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja parantamaan elintasoa.
Hiilijalanjälki ei ole ainoa tärkeä mittari
Pelkän kasvihuonekaasujen mittaamisen sijaan puhumme nykyään yhä enemmän hiilijalanjäljestä, joka sisältää ihmisen toiminnan tuottamien kasvihuonekaasujen kokonaismäärän (mukaan lukien hiilidioksidi ja metaani). Esimerkiksi tuotteen hiilijalanjälki sisältää kaikke päästöt koko sen elinkaaren ajalta, vaikka ne eivät olisikaan tapahtuneet samassa maassa, jossa tuote on kulutettu. Hiilijalanjäljen laskemisessa otetaan huomioon päästöt tuotannosta kulutukseen ja lopulta hävittämiseen tai kierrätykseen.
Eesti Arenguseire Keskus on laskenut, että virolaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on itse asiassa samalla tasolla kuin keskivertoeurooppalaisen hiilijalanjälki. Toisaalta virolaisen keskimääräisen ihmisen jalanjälki kiihtyvässä ilmastonmuutoksessa on 7,6 kertaa suurempi kuin se olisi kestävää. Suurimman osan hiilijalanjäljestä vaikuttavat ruoka, liikkuminen (liikenne jne.), sähkö ja lämmitys.
Kolmen viimeksi mainitun kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää säästämällä energiaa, vähentämällä kulutusta ja investoimalla kestävämpien teknologioiden käyttöön.
Tehtävä näyttää kuitenkin erittäin vaikealta. Ja voidaan kysyä, voimmeko todella pienentää hiilijalanjälkeämme kestävälle tasolle?
On aika puhua hiilikädenjäljestä!
Viron näkökulmasta tilanne on kuitenkin paljon mielenkiintoisempi, jos tarkastellaan hiilikädenjälkeä, joka on jalanjäljen vastakohta. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla on myönteinen vaikutus ilmastoon. Hiilikädenjälkeä lisäävillä toimenpiteillä voidaan jopa pienentää hiilijalanjälkeä. Annan yhden esimerkin: jos yritys “tuottaa” kuluttajille hiilikädenjäljen (eli käyttää tuotannossa toimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään kasvihuonekaasujen määrää), kuluttaja voi myös pienentää omaa hiilijalanjälkeään käyttämällä tätä tehokasta uutta teknologiaa tai sillä valmistettuja tuotteita.
Näin Virolla voi olla paljon suurempi vaikutus maailman hiilijalanjälkeen kuin pelkkä oman hiilijalanjäljen pienentämisellä. Viro voi korkealla koulutuksella ja teknologisen osaamisen avulla luoda teknisiä ratkaisuja ja toimia, jotka auttavat ihmisiä ja yrityksiä kaikkialla maailmassa vähentämään hiilijalanjälkeään. Viron näkökulmasta Tallinnan teknillisellä yliopistolla on tärkeä rooli teknologioiden kehittämisessä sekä niiden toiminnan tutkimuksessa ja kehittämisessä, mikä viime kädessä auttaa vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti.
Uskon, että Virosta voi tulla “maailmanluokan hiilikädenjälkimaa”. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa sitoutumista vihreiden teknologioiden luomiseen sekä päästöjenvähennysratkaisujen pilotointia virolaisissa yrityksissä ja niiden myymistä muihin maihin.
Tämä teksti on julkaistu Postimees – lehden mielipidepalstalla 16. kesäkuuta 2024
Tales of Talsinki 