Sadamate pehmed väärtused – kuidas saavutada üldine heakskiit sadama tegevusele?

Sadamaid on traditsiooniliselt uuritud professor Birdi poolt 1960ndatel välja töötatud Anyport-mudeli abil. Selle järgi asuvad sadam ja linn üksteise lähedal, ohutuse tagamiseks sageli nii sügaval sisemaal kui võimalik, võttes aluseks saarestiku või jõe laevatatavuse. Birdi mudeli teises etapis algab sadama kaide, lastikäitluse ja transporditeede kasv, mis on vastuolus linna ja selle kasvuga. Sadam kasvab järk-järgult … Continue reading Sadamate pehmed väärtused – kuidas saavutada üldine heakskiit sadama tegevusele? →

What can soft values of ports give - how does a port get general acceptance for its operations?

Ports have traditionally been studied using the Anyport model developed by Professor Bird in the 1960s. According to it, the port and the city are born close to each other, for safety reasons often as deep inland as is possible based on the navigability of the archipelago or the river. In the second stage of … Continue reading What can soft values of ports give - how does a port get general acceptance for its operations? →

Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen?

Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista. Birdin mallin toisessa vaiheessa sataman laitureiden, lastinkäsittelytoimintojen ja liikenneyhteyksien kasvu alkaa olla ristiriidassa kaupungin ja sen kasvun kanssa. Satama siirtää kasvunsa vähitellen kaupungin ulkopuolelle. … Continue reading Onko satamien pehmeillä arvoilla annettavaa – miten satama saa yleisen hyväksynnän toiminnalleen? →

Eestist võib saada hoopis «süsiniku käejälje maailmariik»

Tihti kuuleb arvamust, et Eesti ei saa väikeriigina kliimamuutuste ohjeldamiseks midagi ette võtta. Pealegi on eestlasi nii vähe, et isegi kui kogu riik vähendaks kasvuhoonegaaside heitkoguseid nullini, oleks selle globaalne mõju ikkagi tühine. Kas see on tõesti nii? Statistika ütleb, et Hiina ja USA vastutavad ühiselt 45 protsendi ülemaailmse kasvuhoonegaaside heitkoguste eest, neile järgnevad Euroopa … Continue reading Eestist võib saada hoopis «süsiniku käejälje maailmariik» →

Could Estonia focus on the carbon handprint?

I often hear opinions that Estonia, as a small country, cannot do anything to slow down climate change. Besides, there are so few Estonians that even if the entire country reduced its greenhouse gas emissions to zero, its global impact would still be negligible. Is it really so? Statistics say that China and the USA … Continue reading Could Estonia focus on the carbon handprint? →

Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa

Usein kuulee mielipiteen, ettei Viro pienenä maana voi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi virolaisia on niin vähän, että vaikka koko maa vähentäisi kasvihuonekaasupäästönsä nollaan, sen globaali vaikutus olisi silti mitätön. Onko se todella niin? Tilastojen mukaan Kiina ja Yhdysvallat ovat yhdessä vastuussa 45 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja seuraavaksi tulevat Euroopan unioni, Intia, Venäjä ja Japani. … Continue reading Virosta voi tulla maailmanluokan hiilikädenjälkimaa →