Olin huhtikuun alussa Brysselissä tämän vuoden Connecting Europe Days -seminaarissa. Konferenssiin kokoontui yli 3 200 osallistujaa yli 80 maasta. Ministereitä, poliitikkoja, rahoituslaitoksia, teollisuuden edustajia, liikennealan sidosryhmiä sekä Euroopan komissio ja siihen liittyvät virastot osallistuivat. Keskusteltiin konkreettisista toimista ja jaettiin hyviä käytäntöjä kestävän, älykkään ja varman liikenne- ja liikkumisverkoston luomiseksi.
Brysselistä oli luontevaa palata kotiin maata ja merta pitkin. Matkustin yhdessä päivässä junalla Brysselistä Kölniin, Kölnistä Lyypekkiin ja Lyypekin bussilla Travemünden satamaan, josta lähdin myöhään illalla laivalla Suomeen. Laivamatka Vuosaaren satamaan kesti 33 tuntia.
Ensimmäinen matkapäivä oli pitkä, jokaisella vaiheella oli eri kuljetusyhtiö, mutta laivalla ehdin levätä kaksi yötä ja koko päivän. Junissa ja laivalla oli hyvä nettiyhteys ja pystyin työskentelemään joka päivä.
Matkan suunnittelu oli työlästä. Kaikki ennakkoon ostetut liput ja varaukset piti hankkia eri verkkosivuilta. Minun piti pyytää apua kokeneemmilta matkailijoilta. Itse matka oli hankala, kaikki junat myöhästyivät ja viimeinen rataosuus oli korjauksessa. Vietin paljon aikaa erilaisten reittien etsimiseen ja muutosten käsittelyyn.
Euroopan unioni ja Euroopan maat käyttävät paljon rahaa liikenteen infrastruktuuriin, mutta vähäpäästöisempään liikenteeseen siirtymiseksi käyttäjäystävällisyyteen tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Mistä saan tietoa eri kulkuvaihtoehdoista, matkojen varaamisesta ja ennen kaikkea siitä, miten matkat viivästyvät ja mitä tehdä?
Euroopassa, erityisesti Pohjois-Euroopassa, on yhä yleisempää, että ympäristötietoiset matkustajat yrittävät vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjään. Puhutaan jopa termistä “Flight shame” tai ruotsiksi flygskam. Se tarkoittaa, että ihmiset häpeävät lentomatkustamistaan. Yhä useammat ihmiset yrittävät matkustaa maateitse.
Ei ole olemassa yhteisesti sovittua päästöjen laskentajärjestelmää
Viimeiset 25 vuotta olen ollut mukana tekemässä merenkulusta ympäristöystävällisempää eri rooleissa: tutkijana, yrityksessä ja virkamiehenä. Osana tätä työtä olemme laskeneet liikenteen päästöjä.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhteisesti sovittua järjestelmää eri liikennemuotojen päästöjen laskentaan. Laskelmissa päästöt voivat olla hyvin erilaisia, sillä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, sisältyykö määriin kulkuvälineen tai infrastruktuurin rakentaminen tai kuinka päästöt jakautuvat matkustajamäärien mukaan – ovatko huipputunnin päästöt vähemmän saastuttavia kuin hiljaisen vuoron aikana; miten päästöt jakautuvat eri kulkuvälineille; mitä tapahtuu, kun vanha juna vaihdetaan yllättäen uuteen jne.
Tutkijat ympäri maailmaa kehittävät erilaisia periaatteita eri liikennemuotojen päästöille, mutta työ ei ole vielä valmis.
Itse yritän jatkuvasti vähentää matkojeni päästöjä. Koska asun kahdessa kaupungissa, matkojeni kasvihuonekaasupäästöt ovat joka tapauksessa merkittäviä. Laskentajärjestelmästä riippumatta yritän yleensä noudattaa seuraavia periaatteita:
– Matkustan mahdollisimman vähän. Jos kokous voidaan korvata TEAMSilla, se kannattaa yleensä tehdä. Olen yleensä lomalla kotimaassani tai naapurimaissa. Ja kun lennän ulkomaille lomalle, vietän siellä yleensä pidempään.
– Matkustan mahdollisimman hitaasti. Kävely tai pyöräily aiheuttaa aina vähemmän päästöjä kuin nopeammat liikennemuodot. Nopea laiva kuluttaa enemmän kuin hidas. Lentokoneet kuluttavat yleensä enemmän kuin muut kulkuvälineet.
– Suosin julkista liikennettä, eli useammilla ihmisillä on sama kulkuväline.
– Jos on valinnanvaraa, käytän ympäristöystävällisimpiä kulkuvälineitä, esim. fossiilisia polttoaineita käyttävän auton sijaan sähköautoa.
Yksi mielenkiintoinen fakta juuri kuvatulta matkalta: lento Brysseliin maksoi vain kaksikymmentä prosenttia koko matkan hinnasta. Jos Euroopan unioni haluaa ohjata ihmisiä lentoliikenteestä kestävämpiin liikennemuotoihin, sen halun pitäisi näkyä myös lippujen hinnoissa. Käytännössä päästöt tulee ottaa huomioon liikennettä verotettaessa. Lainsäädäntöäkin aiheeseen on kehitetty.
Siihen asti tarvitsemme pioneereja. Onneksi ympäristötietoisia matkustajia ei jätetä yksin. Esimerkiksi Facebookissa on useita yhteisöjä, joista voi kysyä neuvoja reiteistä, hinnoista ja muutoksista.
Ja ennen kaikkea maalla matkustaminen on erittäin hauskaa ja opettavaista!
Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu aiemmin Taltechin Trialoog mielipidepalstalla 30.4.2024.
Tales of Talsinki 