Viron satamissa käsitelty lasti on vuosikymmeniä ollut pääasiassa Venäjän kauttakulkuliikennettä. Tilanne on muuttumassa. Vuonna 2022 Venäjän transitoliikenne oli vain noin 44 prosenttia Viron meriliikenteestä, kun taas Suomen liikenne (kauppa ja transitoliikenne) oli jo 26 prosenttia volyymista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole vielä niin suuri merenkulkukumppani kuin Venäjä Virolle, mutta Suomen osuus kasvaa koko ajan samalla kun Venäjän kauttakulkumäärät vähenevät. On todennäköistä, että Viron merenkulun kokonaismäärät vähenevät tulevaisuudessa.
Viron ulkomaankauppavolyymit
Vuonna 2022 Viron kokonaisulkomaankauppa oli 45 miljardia euroa. Viron suurimmat kauppakumppanit vuonna 2022 olivat Suomi sekä viennissä (14,5 %) että tuonnissa (16,9 %). Muita suuria vientimaita olivat Latvia, Ruotsi, Liettua ja Saksa; suuria tuontimaita olivat Liettua, Saksa, Latvia, Venäjä ja Ruotsi. Viron ulkomaankauppa Venäjän kanssa oli yhteensä 2,5 miljardia euroa.
Viron meriliikenne
Kauppamäärät eivät kerro koko Viron meriliikenteen tarinaa. Viron kokonaismeriliikenteen määrä on laskenut jatkuvasti vuodesta 2006 lähtien kauttakulkuliikenteen vähenemisen vuoksi.
Vuonna 2022 Viron meriliikenne oli 33 miljoonaa tonnia. Viron kauppa satamien kautta oli 19 miljoonaa tonnia; ja transitoliikenne oli 14 miljoonaa tonnia. Transitoliikenne oli siis 42 % Viron meriliikenteestä.
Kuvasta 1 nähdään, että vaikka Viron kokonaismeriliikenne on vähentynyt, Viron oma kauppamerenkulku on lisääntynyt. Esimerkiksi vuonna 2006 kauttakulun osuus Viron kokonaisliikenteestä oli 77 %. Vielä vuonna 2021 kauttakulun osuus Viron meriliikenteestä oli suurempi kuin Viron tuonnin ja viennin.
Suurin osa transitosta on ollut Venäjän vientiä, mutta se on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina 2007 ja 2014 on nähtävissä huomattava lasku poliittisten suhteiden vuoksi Venäjään. Tätä odotetaan myös vuonna 2023.
Kuva 1. Viron meriliikenne, kauppa ja kauttakulku erillään (lähde: Statistics Estonia).
Meriliikenne Suomen kanssa
Viron rahtiliikenne Suomen kanssa on lisääntynyt vuosikymmeniä. Vuonna 2022 Viron meriliikenne Suomen kanssa oli yli 9 miljoonaa tonnia. Viron meritse kulkeva kauppa Suomen kanssa oli kuitenkin vain 5 miljoonaa tonnia. Loput Suomen ja Viron välillä kulkeneesta lastista oli transitoliikennettä, 4 miljoonaa tonnia (44 %). Käytännössä kuorma-autot ajoivat Virosta muihin Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan – joskus jopa Etelä-Eurooppaan.
Kuva 2. Viron merikuljetukset Suomen kanssa (kauppa + kauttakulku) (lähde: Tilastokeskus, 2023 ja Tulli, 2023)
Viron meriliikenteen tulevaisuus
Viron meriliikennettä hallitsevat rahtimäärät Venäjän ja Suomen kanssa. Venäjän volyymit ovat pääasiassa transitoliikennettä; ja kauppa Suomen kanssa on puoliksi kauttakulkua ja puoliksi kauppaa.
Näemme, että vuonna 2022 Viron meritransitoliikenne oli 14 miljoonaa tonnia (44 prosenttia), josta 4 miljoonaa oli Suomen kauttakulkuliikennettä ja noin loput (10 miljoonaa tonnia) Venäjän kauttakulkua. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole vielä niin suuri merenkulkukumppani kuin Venäjä Virolle, mutta sen osuus kasvaa koko ajan samalla kun Venäjän kauttakulkumäärät vähenevät. On kuitenkin todennäköistä, että Viron merenkulun kokonaismäärät vähenevät tulevaisuudessa.
Huomautus! Kuvat 1 ja 2 esittävät liikennettä tuhansina tonneina. Euroissa kauppa ja kauttakulku Venäjälle ja Venäjältä olisivat hyvin erilaisia. Venäjän meriliikennettä hallitsevat vähäarvoiset tavarat tonnia kohden, kuten kivihiili, öljytuotteet ja lannoitteet, kun taas Suomen kauppa ja kauttakulku ovat paljon arvokkaampia kulutustavaroita.
Tämän Viron kaupan ja merenkulun volyymien luvun on koonnut tohtori-opiskelija Tõnis Hunt.
Tales of Talsinki 